Kuunpimennys ja sinisiä sävyjä

Monien muiden tavoin kävin tähyilemässä kuunpimennystä viime viikolla. Valitettavasti pilvet olivat jälleen tiellä täydellisen pimennyksen aikana aivan kuten viime elokuussakin. Juuri kun olin kylmästä kangistuneena jo poistumassa paikalta, ilmestyi kuu esiin suurena ja hämmästyttävänä, toinen puoli maan varjossa.



Kylmyys oli päässyt kouraisemaan jo sen verran etten pystynyt keskittymään kuvaamiseen aivan kunnolla. Lisäksi kuu häipyi maan varjosta hyvin vikkelään, joten senkin puolesta piti olla ripeä. Raahasin mukanani kolmea kameraa ja yhtä jalustaa, mutta tällä kertaa käytin ainoastaan digikameraani. Sormet olivat sen verran kohmeessa, ettei muiden kameroiden operoimisesta olisi tullutkaan mitään.



Olen muuten taas pitkästä aikaa alkanut käyttää digikameraani. Ihan mukavaa vaihtelua ja digitaalisuus myös nopeuttaa prosessia huomattavasti. Vaikka kamerani on jo suorastaan ikivanha digikameroiden mittapuulla, saa sillä mielestäni siitä huolimatta laadultaan oikein mainioita kuvia. Tässä vielä ekstrana saman päivän iltana ottamani kuva voimalaitoksesta, vaikka se ei varsinaisesti liitykään kuunpimennykseen.



---

The moon eclipse and blue moments

As many other, I turned my eyes on the sky as there was moon eclipse last week. Unfortunately it was too cloudy again as it was on last August's eclipse. It was very cold and I was already leaving as the moon came visible. It was big and epic when the other half was on Earth's shadow.

I couldn't focus very well to photographing as it was so cold. The Moon was also getting out of Earth's shadow quite quickly, so I had to hurry. I had three cameras and a tripod with me and this time I used only my digital camera. My fingers were so cold that there wasn't even a chance to operate other cameras.

For a long time I have taken again my digital camera back in use. It's nice to have some variety and digital makes the process much quicker. Even when my digital camera is already ancient when it comes to the age of digital cameras, I think it still takes good quality photos. Here's an extra photo of a power plant. There's no connection with the eclipse, but I took this on same days evening.

Valoa kaamoksen keskellä - The Cure Helsingin areenalla

Kävin lokakuun alussa katsomassa The Curen keikan Helsingin Hartwall Arenalla. Olinkin jo monta vuotta odottanut tilaisuutta nähdä Cure livenä ja se olikin ilouutinen kun noin vuosi sitten kuulin yhtyeen vihdoin saapuvan Suomeen. Viime visiitistä olikin kulunut jo 20 vuotta, joten bändi ei ole mikään jokapäiväinen ilmestys näillä kulmilla.

Illasta ei ollut mitään sen suurempia ennakko-odotuksia, joten eipä ollut myöskään sijaa pettymyksille. Eikä tarvinnutkaan, sillä konsertti oli oikein mainio. En ole viime aikoina hirveästi käynyt missään keikoilla, mutta kaikesta huolimatta tämä oli silti parasta livemusiikkia pitkään aikaan.

Settilista oli painottunut Disintegration-albumin ympärille, eikä varmasti suotta, sillä se kuuluu yhtyeen tärkeimpiin teoksiin. Keikka kesti encoreineen päivineen kolme tuntia, mutta aika ei missään tapauksessa käynyt pitkäksi. Yhtyeellä kuitenkin riittää hittejä enemmän kuin yhdeltä istumalta osaisi luetella, eikä konsertin jälkeen jäänyt sellaista oloa, että jotain oleellista olisi puuttunut settilistalta. En ajatellut, että yhtyeen hieman synkempää puolta edustavaa One Hundred Yearsia olisi kuultu, mutta se esitettiin kuitenkin ja yhdessä Disintegrationin kanssa se oli ehkä konsertin mieleenpainuvimpia hetkiä.

Olin lukevinani netistä pari hieman nihkeää arviota konsertista, mutta en voi niihin juuri yhtyä. Kiertuepaidat eivät ehkä olleet kovin hienoja ja melko kalliitakin, mutta konsertti itsessään oli erinomainen ja Robert Smithin ääni oli samanlaisessa kunnossa kuin olisin voinut kuvitella sen olevan 30 vuotta sitten.

Positiivista on tietysti myös se, että olen varsin tyytyväinen konsertista ottamiini kuviin. Koko konsertin ajan samoilla jalansijoilla seisominen ei anna mahdollisuutta kovin monipuolisiin ja vaihteleviin kuviin, eikä koko bändi myöskään mahtunut kertaakaan samaan ruutuun. Tällä kertaa käytin hieman erilaista tekniikkaa kuvien valottamisessa ja täytyykin ehkä ottaa tämä oikein tavaksi. Yhdistelmä f8 ja 1/250 s ISO 400:n filmillä tuottaa melko stabiilia ja toimivaa jälkeä tällaisessa areenakonsertissa, tietysti valaistuksesta riippuen.

Mihin konserttiin sitä seuraavaksi suuntaisi.

---


Light in the darkness - The Cure in Helsinki

Last October I was in the concert of The Cure in Helsinki. I had been waiting for this opportunity to see the band many years and about a year ago I was very happy when I heard about this upcoming event. Last time when The Cure had a show in Finland was 20 years ago, so they are not the visitors you could see too often here.

Somehow I didn't have huge expectations before the concert, so there wasn't a chance for disappointment. And it was completely unneccessary as the concert was great. I haven't been in concerts so much recently and so this was the best live music experience for a long time. 

There were lots of songs from the album Disintegration in their setlist. And it's no wonder as it's a crucial album in their discography. The concert took 3 hours including all the encores and it definitely wasn't too long concert at all. Actually there are more hits by The Cure than you could probably count just like that, and after the concert there wasn't any songs I thought were missing from the setlist. I didn't think that they would have played the song One Hundred Years, which is on the gloomier side of their discography, but they played it anyway and with the song Disintegration it was maybe the most memorable moment of the concert.

I read couple of not so praising reviews of the concert and really can't agree with them. The tour shirts were maybe not so great looking and were pretty expensive too, but the concert was great and Robert Smith's vocals were as good as they probably were 30 years ago. There was of course good reviews too.

By the way I'm very happy with the photos I took. You don't get much variation to the photographs if you stand on the same place during the whole concert like I did. For example I couldn't fit the whole band in any frame. This time I used a different exposure technique than usually and should really continue on this road. The combination of f8, 1/250 sec and ISO 400 film really works on these arena concerts, depending on the lighting of course.

So, if you can catch The Cure on this tour, I really recommend it!

20Ten Tour - kaksi konserttia Princen kanssa

Tänään on kulunut päivälleen 6 vuotta siitä kun onnekaan sattuman ja täydellisen ajoituksen ansiosta pääsin osallistumaan konserttiin, josta olin jo pitkään haaveillut. Kyseessä oli nyt jo valitettavasti edesmenneen Minneapolisin pienen suuren miehen eli Princen konsertti, joka saapui juuri täydellisesti samaan kaupunkiin, jossa silloin olin.

Syksyllä 2010 olin Kööpenhaminan reunalla Ballerupissa vaihto-opiskelemassa ja selailin eräänä aamuna koulun kahvilassa paikallista uutislehteä. Huomasin lehden yläkulmassa pienen uutisen, jossa kerrottiin Princen saapuvan kaupunkiin konsertoimaan. Olin tietysti innoissani uutisesta, sillä Suomessa tällaisesta mahdollisuudesta olisi voinut silloin vain haaveilla. Niinpä lipunmyyntiaamuna olin valmiina ja sain kuin sainkin ostettua netistä liput konserttiin, joka myytiin hetkessä loppuun.

Kyseessä oli Princen 20Ten-kiertue, joka liittyi kesällä 2010 julkaistuun saman nimiseen albumiin, jota jaeltiin ainakin Briteissä, Ranskassa ja Belgiassa eri sanomalehtien välissä. Kiertue noudatti samaa kaavaa kuin Princellä ennenkin - eli ei mitään etukäteisinformaatiota tai markkinointia missään. Ei myöskään kiertuekalenteria netissä, sillä Prince oli ollut poissa netistä jo pitkään. Tämän takia kyseisen artistin keikalle meneminen saattoi olla hieman haastavaa etenkin jos asui Suomessa tai muilla rajaseuduilla.

Muistan päivän ehkä sen takia niin hyvin, että konsertti sattui osumaan maagiseen päivämäärään: 20.10.2010. Ja kyseessä siis oli 20Ten-kiertue, joten pakkohan tässä oli olla jotain erityislaatuista jo ajankohdan puolesta. Konsertti oli Frederiksbergin Forumissa ja tuntia ennen ovien aukeamista jono kiemurteli jo aukiolla. Lämppäriä ei ollut ja soundcheck kuului hyvin ulos asti. Valojen sammuttua yleisö alkoi taputtaa ja ensimmäisen kappaleen ensimmäiset tahdit kajahtivat ilmoille samalla kun Prince asteli lavalle kitaransa kanssa. Aloituskappale oli uudelta albumilta ja minulle ennestään tuntematon Future Soul Song. Kappale oli jo ensikuulemalta todella hyvä muun muassa erinomaisten kitarasoundiensa ansiosta, joita ei albumiversiossa kuule aivan samalla tavalla. Konsertti oli hyvin hittipainotteinen, mutta välissä oli myös yllätyksiä kuten kappale nimeltä Cool ja Controversyn erittäin täsmällisen tiukkatahtinen ja vetävä jammailu. Purple Rain ja muut suurimmat hitit kuultiin tottakai ja Princen leopardikuvioinen Telecaster soi komeasti koko illan. Valojen sytyttyä ja konsertin päätyttyä Prince ilmestyi bändeineen  vielä lavalle ja soitti muutaman biisin. Tässä vaiheessa osa yleisöstä olikin jo ehtinyt poistua paikalta.

Olin ehkäpä aivan viimeisiä, jotka poistuivat konserttipaikalta. Ostin vielä paidan, joka on kuvitukseltaan varsin mielenkiintoinen, mutta tyyliltään aivan artistin näköinen. Omalla tavallaan siis aivan överi, mutta pidän siitä. Varsinaisen keikan jälkeen juttelin ihmisten kanssa ja selvisi, että Prince olisi soittamassa samana iltana vielä lisäkeikan paikallisessa musiikkiklubissa. Prince on koko uransa aikana harrastanut yön pikkutunneille jatkuvia lisäkeikkoja pienillä klubeilla ja se jos mikä olisi kokemisen arvoista. En tiennyt tarkalleen klubin sijaintia ja metrolla mentäessä olisin ollut paikalla aivan viimeisenä, joten otin taksin Amager Bio -nimiselle jatkoklubille.

Paikalla oli sankasti väkeä ja jono kulki pimeän rakennustyömaan vierestä verkkoaitojen välissä ilman, että koko klubia olisi edes pystynyt näkemään jonon hänniltä. Jonotus oli hieman turhauttavaa kun kukaan ei tiennyt mahtuvatko kaikki sisään, mitä sisäänpääsy kustantaa ja ilmaantuuko Prince edes oikeasti paikalle. Jono ei liikahtanutkaan tuntikausiin ja muistan jonottaneeni ainakin kolme tuntia keskellä yötä. Lopulta jono alkoi liikkua ja ihmiset pääsivät sisälle. Klubin korttimaksupääte oli kai mennyt epäkuntoon, joten sisäänpääsyyn kelpasi ainoastaan käteinen. Sisäänpääsyni kulki siis lähimmän pankkiautomaatin kautta kun piti hakea 500 kruunua pääsylippuun. Lopulta noin kolmen aikaan yöllä pääsin sisään ja tästä ei kulunut montaakaan minuuttia kun bändi alkoi jo soittaa. Ilmassa oli sekä odotusta että jännitystä. Bändi soitti jotain kevyttä taustamusiikkia ja verhon raosta näkyi kuinka Prince tarkkaili aurinkolaseissaan yleisöä ja tunnelmaa. Tässä vaiheessa oli jo varmaa, että Prince on paikalla ja konsertti tapahtuu.

Yöllinen klubikeikka oli aivan erilainen kuin illan pääkonsertti. Se sisälsi paljon katkelmia eri biiseistä sekä oli tyyliltään vapaamuotoisempaa jammailua, improvisaatiota ja yhteislauluakin. Pelkästään mahdollisuus nähdä Prince soittamassa pienellä klubilla oli jo ehdottomasti ikimuistoista ja hintansa väärtti. Artisti kuuluu kuitenkin siihen legendaarisimpaan ja raskaimpaan sarjaan, joita ei ole yleensä mahdollista nähdä kuin suurilla areenoilla. Parin tunnin soiton jälkeen keikka päättyi noin aamuviideltä ja pääsin kotiin nukkumaan vasta joskus seitsemän jälkeen. Sanoisin, että melko kallis reissu, mutta olipahan kaiken rahan ja vaivan arvoista.
---

Huhtikuun uutinen Princen äkillisestä kuolemasta vasta 57-vuotiaana oli muuten hyvin yllättävä. Prince saattoi olla ristiriitainen ja vaikea hahmo, mutta siitä huolimatta monella tapaa kuitenkin ehkä kaikkein kokonaisvaltaisin ja kovin artisti ikinä.


---

20Ten Tour - two concerts with Prince

Today it's excactly 6 years when I attended to a concert after a happy coincidence and perfect timing. This is about a Prince concert tour which arrived to the same city where I was living back then.

On autumn 2010 I was near Copenhagen as an exchange student and saw a small news article about a Prince concert which was about to happen in near future in Copenhagen. Of course I was excited about this opportunity and I even managed to buy online tickets to the concert.

I remember this day very well because it had this almost magical date: 2010/10/20. And the tour was called 20Ten tour, so there must have been something special in the air just because of the date. The concert was in a place called Forum and as there was not a supporting band you could hear the Prince soundcheck outside the venue. When the lights were turned off people started to cheer and the band started to play while Prince walked to the stage with his guitar. The first song was Future Soul Song which I didn't know before, but it was a very good song especially when the guitar sounded so good. The concert had a lot of hits but few surprises as well like the song called Cool and the long and catchy jam in Controversy. Purple Rain and other hits were played of course and Prince's Telecaster sounded very good all night. When the lights were turned on and the concert was over, Prince came back to the stage and played few more songs. Part of the audience had already left the venue at this point.

I was propably one of the last who left the venue. I even bought a t-shirt which had an interesting Prince illustration (same as the 20Ten album cover), and the style was definitely very Prince-kind. After the concert I talked to people and found out that Prince was going to have an aftershow in a local club. I didn't know where the club was located and if I had used the underground I would have been the last in the queue, so I had to take a taxi to the aftershow venue which was called Amager Bio.

There was loads of people already outside of the club and the queue went near some kind of dark construction site. At the end of the queue you couldn't even see the club itself. It was a bit frustrating to stand on the queue as you didn't know will you get in, how much it costs and will Prince even play there. The queue didn't move at all for hours and I was standing there at least 3 hours in middle of the night. Finally the queue started to move and people got in to the club. Unfortunately the card payment option didn't work so I had to go to the nearest ATM to get 500 DKK in cash for the entrance fee. It was around 3 am when I finally got in and the band started to play almost immediately. There was excitement in the air. The band played some light and easy music and I saw Prince behind the curtains watching the audience. At this point it was sure Prince was there and they were going to play.

The aftershow was very different than the show earlier. There was a lot of small parts of the songs and the style was jamming, improvisation and even singing together with the audience. I think even a possibility to see Prince in this kind of small club was worth of the money. He definitely belongs to the heavy weight artists, which you can see usually only at large arenas. After two hours of playing and jamming the concert was over at 5 am and I was back in my apartment around 7 am. I would say this was pretty expensive night, but worth of the money and effort.

---
The news of Prince's passing in April was surprising. He may have been a controversial artist, but I think he was definitely one of the best in the business.

Aamuöinen merimaisema

En ole taas hetkeen kirjoitellut mitään, enkä juuri kuvannutkaan kovin paljoa. Silti ainakin neljä filmirullaa on jostain kertynyt odottamaan kehittämistä. Eräs näistä on hieman epämääräinen Kodakin Tri-X: isäni laatikoista löytynyt ikivanha filmirulla. Saapa nähdä millaista jälkeä siitä tulee - vai tuleeko edes mitään. Valotin eilen kyseisen filmin viimeisen ruudun.

Tätä ennen pieni katsaus kesäkuussa tekemääni aamuöiseen retkeen, jolloin kävin taas kuvaamassa kuunlaskua. Ajoitus ei ollut aivan täydellinen, sillä saapuessani kuvauspaikalle, oli kuu jo lähes kiinni horisontissa. Näin ollen en juuri ehtinyt valmistautua kuvaamiseen, vaan se piti aloittaa heti. No, joitakin kuvia sain otettua, mutta en tiedä oliko reissu kuitenkaan kaiken vaivan väärti, sillä parin painavan kameran ja jalustan raahaaminen fillarilla noin viidentoista kilometrin päähän oli myös melko työlästä. Kuun ja komean merimaiseman lisäksi näin kuitenkin ketun, peuran ja ehkä noin pari tusinaa rusakkoa, joten tuli myös hieman nähtyä eläimiä.

Kuten tuosta viimeisestä kuvasta huomaa, pääni on ilmeisesti pysyvästi vinossa, sillä aina horisontti jää kallelleen, vaikka se mielestäni oli kuvaustilanteessa täysin suora.

 

 -----

Seascape after midnight

I haven't written anything for a long time and not much photographing either. I have at least four rolls of film waiting for developing. One of those films is an ancient Tri-X found from my dads drawer. I don't know if anything visible comes on that film - we'll see. I took the last frame yesterday.

But before that let's take a look of the trip I made at the end of June. I went to a cliff nearby the see to photograph the moonset. Unfortunately the timing wasn't the best, because moon was already near the horizon when I came to my spot. That's why I didn't have time to prepare so I had to start shooting right away. I had to carry two heavy cameras and even a heavier tripod with my bicycle to a 15 km distance, so I don't know was this worth my efforts. But I got few photographs and saw a fox, a deer and a bunch of rabbits during this trip.

It seems my head is permanently at an angle, as you can see it from the final frame. The horizon is never straight, even when I think it's completely straight.

Rock on!

Sain kehitettyä ja skannattua tämän vuoden Ruisrock-kuvat joitakin päiviä sitten, joten laitetaanpa niistä osa tänne. Tällä kertaa en ottanut kovin paljon kuvia esiintyjistä, vaan ehkäpä enemmänkin kaikenlaisia yleiskuvia. Tähän ehkä vaikuttaa se, että esiintyjälistassa ei ollut juuri sellaisia omia suosikkeja, joita olisin aivan ehdottomasti halunnut kuvata. Mastodonista nyt otin joitakin kuvia ja olikin ihan mukavaa kuvata kirkkaassa päivänvalossa kuin aivan yömyöhään, jolloin kuvien ottaminen on suurista kirkkauseroista johtuen hankalampaa. Oli myös ihan kiva, että kesän ainoat lämpimät päivät osuivat juuri Ruisrock-viikonloppuun, ja tämä ehkä myös näkyi ihmispaljoudessa. Etenkin perjantai oli kovin ruuhkainen.

Mastodon.

Olavi Uusivirta.

Pharrel Williams (siellä jossain).

Kingston Wall.

Kingston Wall oli näkemistäni esiintyjistä mielestäni paras, ja tämä olikin se keikka, jota myös eniten odotin. Otin Kingston Wallin keikasta jonkin verran kuvia, mutta valitettavasti pimeässä teltassa otetuista kuvista ei tullut kovin onnistuneita.

Lauantain kotimatka festarialueelta oli muuten melko tuskaisaa, sillä käytännössä koko matkan festarialueelta aina Ruissalon sillalle asti sai kävellä, vaikka menomatka oli taittunut mukavasti polkupyörällä. Ihmisiä oli yksinkertaisesti niin paljon liikkeellä, ettei polkupyörällä vain pystynyt ajamaan. Tämä on melko tyypillistä Ruisrockille kun kymmenet tuhannet ihmiset tunkevat samanaikaisesti itsensä yhdestä ainoasta kapeasta rännistä ulos.

----

Rock on!

I developed and scanned the films with some Ruisrock pictures. This time I didn't take so much pictures of the artists, but more some general photographs. This was also because there wasn't my favourite artists in the program which I definitely would have liked to photograph. Well, I took some photographs of Mastodon and it was nice to take photos in the bright daylight. It was also nice that the only warm days of this summer happened to be during the Ruisrock weekend.

I think Kingston Wall was the best act. I took some photographs of Kingston Wall's concert, but I didn't get so good photographs as the concert was in a dark tent.

Auringonpimennys - osa II

Pitkästä aikaa blogin puolella taas! Luvassa on mm. uutta tekstiä ja kuvaa nyt ainakin. En ole aivan lähiaikoina kuvannut kovin runsaasti, joten teen pienen aikamatkan keväällä olleeseen auringonpimennykseen. Teinkin aiheesta jo yhden kirjoituksen, jonka voit käydä lukemassa täällä. Tässä on toinen osa auringonpimennyksestä - nimittäin muutama tunnelmakuva ja filmikamerallani ottama monivalotus tuosta luonnonnäytelmästä. 

En ollut suunnitellut tai harjoitellut pimennyksen kuvaamista kovin paljon etukäteen, joten sotaan mentiin soitellen ja valotusaikoja ja aukkoarvoa sai hieman arvuutella. Ruuvasin linssin eteen punasuotimen ja polarisaatiosuotimen. Näiden lisäksi asensin linssin eteen vielä hitsauslasin ja kuvasin pimennyksen valotusajalla 1/125 s ja aukolla 5,6. Mahdollisuutena oli, että kuvista tulee täysin puhkipalaneita länttejä tai filmille ei tartu juuri mitään. No, onneksi näin ei käynyt ja näistä tunnistaa auringonpimennyksen.

Kuvasin pimennyksen monivalotuksena samalle filmiruudulle ja otin yhden kuvan 10 minuutin välein. Aloitin kuvaamisen klo 11.35 ja viimeisen kuvan otin tuntia myöhemmin klo 12.35. Pimennyksen syvin vaihe on myös kuvattu, ja se tapahtui klo 12.05. Pimennyksen syvin vaihe on siis keskimmäisessä valotuksessa. Kamera oli koko pimennyksen ajan paikoillaan jalustalla, joten tunnin aikana aurinko ei ehdi vielä kuva-alan ulkopuolelle kun käytössä on 85 mm:n objektiivi.

---

The solar eclipse - Part II

And here's a blog post for you for a long time! I haven't photographed so much recently, so here's a little view of the solar eclipse that took place on March. You can read the previous post about the eclipse here. This second solar eclipse post is about the photograph I took with my film camera and also here's some photographs I took during the eclipse.

I didn't plan so much how I take my solar eclipse photographs, so I had to guess and estimate the right settings to my camera. I had a red filter and a polarizer in front of my lens. I also had a welding mask glass and I used 1/125 s as the exposure time at f 5,6. There was a chance that the photographs become completely overexposed or nothing appears on the film. Luckily the settings were good and you can see the solar eclipse.

The picture above is a multiple exposure, so I took all these pictures on the same film frame. I took each picture in every 10 minutes. The first picture was taken at 11.35 and the last one at 12.35. The eclipse was deepest at 12.05, so here it's the middle eclipse picture. The camera was on the tripod during the whole eclipse, so the sun won't go outside of the film frame in an hour when you use a 85 mm lens.

Pasilan ja Kallion välissä

Tervehdys taas pitkästä aikaa! Pitäisi kehittää pari filmirullaa tässä lähiaikoina, mutta sitä ennen voisin laittaa arkistoistani jotain kivaa. Olen myös muuttanut sivun ulkoasua hieman, joten punavihersokeille vähän myös uutta silmäkarkkia.

Kävin marraskuussa Helsingissä ja kiertelin samalla myös Pasilan kauniissa maisemissa. Näkymät tulevat varmasti muuttumaan lähivuosina sillä tuolle jättimäiselle nykyään tyhjälle ratapihalle on suunniteltu oikein pilvenpiirtäjiä ja kaikkea muuta mielenkiintoista. Kuva saattaa hieman valehdella sillä nuo ratapihan maisemat on kuvattu superlaajakulmalla, mutta siitäkin huolimatta alue on suuri. Otin kuvat ratapihasta Pasilan sillalta ja pudotus tantereeseen on myös aivan liian suuri kaikille korkean paikan kammoisille ja muillekin. Katsopas vaikka kuinka pieniä nuo aseman vierellä olevat autot ovat.

Kalliossa oli myös kadoksissa valkoinen kissa. Toivottavasti löysi takaisin kotiin. Helsinki on kyllä mukava paikka vierailla kun siellä on niin paljon kaikenlaista nähtävää ja valokuvattavaa. 

Voisin muuten ehkä laittaa joskus parit kuvat veljeni häistä tänne... Nehän olivat siis jo tammikuussa.

----

Between Pasila and Kallio

Long time no see! I should develope two film rolls, but before that I post some random photos from my archives. As you can see, I've changed the layout a little bit, so here's some eyecandy for all you red-green colourblinds.

I visited Helsinki last November and so I photographed some views in Pasila in the same visit. This view is going to change quite a lot during the decade, because they are going to build some skyscrapers and other interesting stuff here. That empty area is really massive and there used to be a railroad yard before.

There was also a white cat missing in Kallio district. Hope it was found back home. Helsinki is a really nice city as there is a lot to photograph and other activites.

Hmm.. I think I could put some pictures from my brothers weddings here some day. They were already on January.

Joulurauhaa

Tänään on taas se päivä kun tuhannet ihmiset rynnistävät katsomaan joulurauhan julistusta. Tosin sää ei taida olla yhtä talvinen kuin tässä muutama vuosi sitten otetussa kuvassa - sadetta on luvassa. Itse joulurauhan julistus ei ole kovinkaan kummoinen tapahtuma, mutta sen jälkeinen Tuomiokirkon kellojen soitto on mahtavan kuuloista. Mikäli mahdollista, pelkästään sen takia kannattaa käydä paikalla. Mutta jätä auto kotiin -  se ei pidä ruuhkasta. Rauhallista joulua!

  

---

There is an old tradition in this city - every Christmas Eve they will declare a Christmas peace for the citizens. In that declaration people are reminded that they should behave under the Christmas holidays or otherwise they will be punished. This declaration is broadcasted directly through televison and radio (maybe internet too). There is always thousands of people watching the declaration and the whole place is very crowded. In this picture you cannot even see the balcony where the declaration is held - it's on the right side behind the bushes.

I took this picture in 2009 and this year the weather circumstances are not going to be as wintery as they were then - it's going to rain. The happening itself isn't that outstanding, but the church bells sound awesome when they are ringing after the declaration. Happy Christmas!

Kuunlasku

Pitkästä aikaa blogin puolelle taas jotain uutta - nimittäin uusi merkintä! Taivaalla kumotti eilen täysikuu ja sain myös viikko sitten erään vanhahkon filmin kehitettyä sekä osittain skannattuakin. Filmissä oli myös ajankohtaan sopivaa materiaalia - kuukuvia. 

Viime kesänä tein erään aamuöisen retken Ruissaloon kuvatakseni täysikuun laskun. Olin jo etukäteen selvittänyt tarpeelliset kellonajat, ilmansuunnat ja olosuhteet, joten loistava ideani kaipasi vain toteutusta. Valitettavasti en kuitenkaan omista mitään kovin pitkää teleobjektiivia, jolla saisi hieman mahtipontisuutta kuukuviin. Onnistuin kuitenkin taltioimaan meren rannalla vallinneen rauhallisen tunnelman käyttämällä kolmea omistamaani objektiivia. Yksi näistä tosin tipahti taskustani rantakalliolle ja kieri hyvän matkan siellä - auts! Mitään toimintaan vaikuttavia vaurioita ei kuitenkaan tullut ja on tuo linssi ennenkin tipahtanut mm. betonille. Kestävää tekoa nuo vanhat objektiivit siis, mutta ei niitä sovi tipautella minnekään.

En edes ole aiemmin nähnyt kuun laskevan samalla tavalla horisontin taakse, joten olihan reissu senkin vuoksi tarpeellinen. Kuu ikään kuin litistyi valtavaksi väreileväksi möhkäleeksi ja vajosi horisontin taakse verrattain nopeasti. Se oli vaikuttava näky! Olisi ehkä pitänyt olla kiikarit, jotta olisi nähnyt vielä paremmin.

---

The moonset

A new blog post for a long time! Yesterday there was full moon outside and I found some moon pictures from a film which I developed last week. So the theme is once again moon! (That's a good theme, isn't it?)

Last summer very early in the morning I made a trip to an island outside of the city to watch and photograph the moonset. I don't have a long telephoto lens so I used my three prime lenses to shoot these pictures. One of my lenses even dropped accidentially from my pocket to the cliff - ouch! Luckily it didn't get broken, but got some scratches. 

I think I got the atmosphere captured quite well without using a super long lens, but a super wide lens. Seeing the moon setting behind the horizon was very impressive. I even haven't seen that before, so already that was a good enough reason to get up so early.

Muuttuvaa ja muuttumatonta maisemaa

Tein eräänä iltana pienen kuvauskierroksen Turun jokimaisemiin. Aurajoen ranta on melko yleinen kuvauskohde ja otin itsekin muutaman kuvan Förin lähettyviltä. Sama maisema on ollut jo pitkään ja luultavasti säilyy vast'edeskin melko muuttumattomana.

Kävin myös aivan Aurajoen alajuoksulla, jossa puhaltavat muutoksen tuulet. Alueelle rakentuu uusi asuinalue vanhan laivatelakan paikalle - nimeltään Telakkaranta. Sentään muutama nosturi jää jäljelle muistuttamaan alueen historiasta. Aika näyttää kuinka maisema muuttuu.

---

Some wievs by the river Aura. They are building a new residental area on the east side of the river. There was an old ship yard before, but today there's only few cranes left to remind us of the history of the area. Time will show us how this landscape will change during the years.

Kuuna kullanvalkeana

Kuten jo aiemmin taisin mainita, kävin kuvaamassa superkuuta juhannusviikonloppuna. Jos kuun kuvaaminen on hankalaa, niin on myös sen skannaaminen. Skanneri ei suostunut skannaamaan niitä kolmea kuukuvaa, joissa kyseinen taivaankappale komeili vaatimattomana pisteenä tyhjällä taivaalla. Ei siinä kai paljon menettänyt kun en kuitenkaan omista mitään superteleä, jolla kuun voisi kuvata edes hieman näyttävämmän kokoisena. Filmillä ei kuitenkaan erottanut maisemaa, joka piti tulla samaan kuvaan kuun kanssa, joten hienot sommittelut jäivät tällä kertaa turhiksi.

Onneksi otin kuitenkin muutaman tunnelmakuvan, joissa kuu komeilee juhannuskoivujen taustalla. Nämät skanneri sentään suostui lukemaan kuin myös kuvan allekirjoittaneesta juhannusseppele päässään. Jos aikomuksena on ottaa samantapaisia kuukuvia, ei objektiivia kannata himmentää ollenkaan mikäli haluaa kuun pysyvän pyöreänä eikä seitsenkulmaisena (ainakin Nikkorin objektiiveilla).

Olen kovin intoutunut taivaankappaleista ja -ilmiöistä. Täytyypä kai kokeilla taas tähtikuvausta jahka yöt taas pimenevät.

---

I photographed the supermoon few weeks ago. I had some problems with scanning the negatives, because they were too clear and my scanner didn't want to scan them. Luckily I took some other photos where the moon is on the background and my scanner approved them. I don't have a superlong lens so that's why my moon photos are probably not so gorgeous as some you can find from the Internet. But I like these, because you can feel the atmosphere of the summernight.

The last picture is my midsummer look with the birch leaves on my head. By the way, I'm so excited about the planets and stars so maybe I should try some starphotography when the nights get darker again. 

Superautojen ohimarssi

Toukokuussa ajetun Gumball 3000 -retkueen reitti kulki myös Turun kautta ja niin päädyin minäkin satamaan ihmettelemään superautojen ohikulkua kun siihen oli sopiva mahdollisuus. En suinkaan ollut ainut utelias, sillä sataman kaduille oli ahtautunut satamäärin muitakin pääosin nuorehkoja miespuolisia katselijoita kameroineen ja tuning-Mazdoineen. Kieltämättä näky oli jokseenkin huvittava, mutta kertoo myös kilpailun saamasta huomiosta. Toinen huvittava piirre oli koko kilpailu ja sen myötä sattuneiden ylinopeuksien aiheuttama suuri julkinen halveksunta ja marina eri keskustelupalstoilla. Toisaalta Ferrari kulkee varmasti iloisemmin keskieuroopan valtateillä kuin Suomen roudan ja nastarenkaiden runtelemilla maanteillä.

Kokeilin nyt Ilfordin Pan F+ 50 -filmiä, joka on lajissaan hitainta joka on kamerassani koskaan ollut! Useimmat kuvat oli otettu varsin oudoissa valaistusolosuhteissa kuten esimerkiksi vastavaloon tai suoraan kirkkaassa auringonpaisteessa, joten täytyypä vielä ottaa uusintakierros filmin testaamiseksi. Viimeinen kuvista on otettu Kodakin T-Max 100:lle Nikkorin 85 mm:n linssillä.

 

Ai niin, bongasin erään Gumball-ferrarin Turussa juhannusviikolla. Onkohan se vielä maisemissa?


---

In May Gumball 3000 race went through Turku and as I had an opportunity, I was also in the harbour watching and photographing those exotic supercars. There was loads of other people too, but unfortunately you cannot see so many people in my photographs. I heard from news that many driver got fined by the police for speeding. The highest speedlimit in Finland is 120 km/h and it's not really much for a Ferrari or Lamborghini. Also the streets are often in quite poor condition nowadays so maybe you could have a smoother ride somewhere in central Europe. 

I also tested Ilford Pan F+ 50 b&w film. It gives a good and contrasty but still smooth result. Maybe I have to give a new try for another roll later. The last picture is taken on Kodak T-Max 100 film.

Superkuu nousee taas

Luin uutisista, että superkuu ilmestyy taas taivaalle juhannuksen aikoihin. Viime vuonna kävin katsastamassa superkuuta ja kieltämättä se oli vaikuttavan näköinen. Kamerani oli tietysti mukana, mutta jalusta jäi jostain syystä kotiin, joten kuvista ei tullut aivan yhtä vaikuttavia. Toisaalta pimeällä yötaivaalla möllöttävä kuu on muutenkin hankala kuvauskohde. 

Täytyypä harkita tuota tulevan superkuun kuvaamista, mutta tällöin olisi hyvä olla liikkeellä jo kuun noustessa horisontin yläpuolelle, jolloin se on myös näyttävimmillään. Oheinen hieman ylivalottunut ja käsivaralta kuvattu täysikuu on otettu toukokuussa 2012,

---

The supermoon is rising

I read that supermoon can be seen in the sky around midsummer. I was watching supermoon last year and it was huge! I had my camera but I forgot to take my tripod, so I didn't get very good photos of it. This photo was taken handheld on May 2012. Maybe I should try to photograph the upcoming supermoon if the weather is good...

Festivaalikatsaus vuodelta 2011

Ajattelin tehdä pientä päivitystä kun en ole pitkään aikaan kirjoittanut tänne mitään. Viime aikoina ei muutoinkaan ole tullut hirveästi kuvattua, vaan olen tehnyt lähinnä omaan käyttööni pienimuotoista tietokonegrafiikkaa. Olen pyrkinyt pitämään blogin materiaalin jokseenkin ajankohtaisena ja tuoreena, mutta kun ei ole uusia kuvia, niin ei myöskään päivityksiä. Kamerassani on tällä hetkellä kyllä yksi filmirulla meneillään ja pari solaria on tulilla koko ajan, joten pian on tulossa taas jotain uudempaa kuvaa - jos niistä siis tulee jotain julkaisukelpoista.

Sitä odotellessa onkin taas hyvä kaivella arkistoja. Tällä kertaa aikakone vie vuoden 2011 Ruisrockiin Hurtsin keikalle. Aihe tuli mieleeni kun huomasin televisiossa mainoksen Hurtsin uudesta albumista Exilesta. Pidän myös varsin paljon heidän uudesta Miracle-kappaleesta, jonka olen kuullut pari kertaa radiosta. Silloin pari vuotta sitten pidin Stay-hitistä ja Hurts olikin yksi bändeistä, jonka halusin sinä vuonna erityisesti nähdä. Hassua, että olen innostunut radiohiteistä sillä yleensä tuohon hitti-sanaan ei välttämättä liity positiivisia mielikuvia. Olkoon tuo siis osoituksena siitä, että hitti voi olla myös laadukasta ja hyvin tehtyä musiikkia, eikä vain yhden yön autotunetettu viritelmä, jota pakkosyötetään joka paikassa niin että pää räjähtää. Sellaisia nuo nykyajan hitit tuppaavat olla.

Hurtsia voisin kuvata joskus uudestaankin. Se oli ainakin huomattavasti helpompaa kuin seuraavana lavan valloittanut Prodigy, jonka keikka oli kyllä armotonta tykitystä alusta loppuun. Itse asiassa Hurts esiintyy taas ensi kesän Ruisrockissa, joten ei tarvitse ainakaan lähteä merta edemmäksi kalaan.

Muutoksia on talven aikana tapahtunut myös Turku-Tukholma laivalinjalla, joten laitetaan myös pieni kulttuurihistoriallinen pläjäys laivoista, joita ei Ruissalon rannasta voi enää bongata. Nämä kuvat olen muuten ottanut prässäämällä filmiä, joten jälki on sitä myöden myös hieman rouheampaa.

M/S Silja Europa

M/S Viking Isabella. Kapteeni kiikaroi festivaalikansaa.

 ---

There's some traffic outside of Finland to my blog so I decided to make a short summary in English to serve all the readers around the world. I haven't photographed for a while, so here are some photos from my archives. These photos are taken from a local festival called Ruisrock in 2011. Hurts had a show there and they will perform also in the next Ruisrock festival this year. I like the song Miracle, so maybe I should check their brand new album Exile?

Turku-Stockholm shipline goes just in the front of the festival area (how cool is that!). These ships are now replaced by new ones, so next summer this view will be different.