keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Kevään valoa ja pitkiä varjoja

Kun vielä muutaman päivän ajan eletään virallista kevätkuukautta voi ihan hyvällä omatunnolla palata kuukausi-pari taaksepäin.

Maalis-huhtikuussa on jotain samaa kuin loka-marraskuussa. Ilmassa on koleutta, aurinko paistaa matalalta ja puut ovat lehdettömiä. Alkukevät ja loppusyksy on hyvää aikaa löytää valaistuksen luomaa yllättävää dramatiikkaa aivan lähiympäristöstä. Kirkkaana ja matalalta paistava ilta-aurinko luo syviä varjoja ja jyrkkiä kontrasteja. Tavallisina pitämämme jokapäiväiset maisemat saattavat muuttua mielenkiintoisiksi näkymiksi. Mutta usein ne myös katoavat yhtä nopeasti kuin ilmestyivätkin.

Kuvasin keväällä hieman vaihtelevaan tahtiin ja tässä muutama poiminta kahdelta eri filmiltä. Yleensä kiinnitän paljon huomiota varjoihin. Mielestäni ne ovat lähes yhtä tärkeä osa kuvaa kuin varsinainen kohde. Varjot voivat myös osoittaa katsojalle jotain sellaista, joka on kuvan ulkopuolella, mutta muuten olennainen osa ympäristöä. Se voi olla joko hetkellistä tai pysyvää, mutta kuvanottohetkellä kuitenkin todellisuutta.





---

The highlights and long shadows of spring

As there are only few days left this spring season, it's a good excuse to take a look at March and April. 

There is something similar with early spring and late autumn. Air is chilly, sun is shining at a low angle and there are no leaves in trees. This is a good time to find some dramatic scenes from your everyday surroundings. Bright low-angle sunlight creates deep shadows and high contrast scenes. The everyday surroundings can become interesting and somehow different. But these scenes tend to disappear as quickly as they were appeared.

I didn't photograph so actively during this spring and this is my selection from two different film rolls. I pay much attention to shadows when I am photographing. I think shadows can be almost as important part of a photograph as the subject. They can show something that is out of the photographs range, but crucial part of the environment. It can be momentary or permanent, but at the same moment when camera's shutter is released it's reality.

perjantai 17. toukokuuta 2019

Tangentially Parenthetical – katukuvia maailmalta

Kaupunginkirjastosta tarttui taas hiljattain mukaani valokuvakirjallisuutta. Tällä kertaa yhdysvaltalaisen Ed Templetonin tuorein kirja Tangentially Parenthetical. Viime vuoden puolella ilmestynyt teos tarjoaa mukavan kattauksen Templetonin kameran eteen sattuneita ihmisiä ja tilanteita viimeisen 20 vuoden ajalta.



Tutustuin Templetonin kuviin ja tuotantoon pari vuotta sitten Wayward Cognitions -nimisen kirjan kautta. Suorat ja oivaltavat katukuvat tekivätkin heti vaikutuksen ja Tangentially Parenthetical on selvää jatkoa tälle. Templeton on jo pitkään häärinyt skeittikulttuurin ja valokuvauksen parissa ja hänen ilmeisen ehtymättömistä arkistoista löytyy materiaalia varmasti vielä monen kirjan edestä.




Tangentially Parenthetical sisältää noin 150 valokuvaa ja ne on otettu pitkin Pohjois-Amerikkaa, Eurooppaa ja Japania. Kuvaavaa Templetonin tyylissä ja lähestymistavassa on se, että useiden kuvien kohdalla tulin nauraneeksi ääneen. Huumori ja ihmiset ovat keskeisessä osassa Templetonin kuvissa. Moniin kuviin on tallentunut se ohikiitävä hämmennyksen hetki kun ihminen tajuaa tuntemattoman ohikulkijan juuri napanneen kuvan hänestä. Kaikissa kuvissa tarkennus ei ole osunut aivan kohdilleen ja monissa kuvissa löytyy myös pientä liike-epäterävyyttä. Se kertonee siitä, että kuvat on otettu nopeasti lonkalta. Joidenkin mielestä tällaiset tekniset seikat saattavat olla häiritseviä, mutta ilman nopeaa reagointia hetki olisi kadonnut ja kuvaa ei olisi koskaan syntynyt. Tyyli kertoo myös arvostuksista - hetki on tärkeämpi kuin teknisesti moitteeton kuva. 




Kannattaakin tutustua Templetonin tuotantoon jos et ole sitä vielä tehnyt. Hänellä onkin yli 200 tuhatta seuraajaa Instagramissa. Kuvat kirjasta Tangentially Parenthetical.

Ed Templeton: Tangentially Parenthetical (eng.) 
Um Yeah Arts, 2018.
160 s.

---

Tangentially Parenthetical – street photographs around the world

I borrowed some photography related literature from the library, so here’s a small review. This time it was Ed Templeton’s new book Tangentially Parenthetical. The book was released last year and there’s a good collection of people and situations that Templeton’s camera has captured during the last 20 years.

I was introduced to Templeton’s work by his book Wayward Cognitions couple of years ago. I was impressed by his straightforward street photographs and Tangentially Parenthetical is a natural follow-up to it. Templeton has been hanging around skateboarding culture and photography for a long time and it seems that he could make a photobook from his endless photo archives quite easily.

Tangentially Parenthetical includes ca. 150 photographs and they have been taken all over North-America, Europe and Japan. I like his style as I laughed many times while I was looking at his photos. Humour and people are important part of Templeton's work. In many of the photos he has captured the critical moment when people realize that somebody just took photo of them. There’s some unsharpness in some of the photos and it tells that most of the photographs have been taken very quickly. Without this quick snapshot style most of these moments would have been lost and there would not be a photograph. This kind of style tells that moment is more valuable than technically perfect photographs.

My advice would be to check out Ed Templeton’s work if you haven’t done it already. He already has over 200k followers in Instagram. Pictures from the book Tangentially Parenthetical.

Ed Templeton: Tangentially Parenthetical 
Um Yeah Arts, 2018. 
160 pages.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Sinisiä sävyjä filmillä

Kun on kuvannut jo hyvän aikaa pääsääntöisesti mustavalkoa, on välillä ihan mukavaa vaihtelua ladata värifilmiä kameraan. Tämän filmin kanssa tosin kesti poikkeuksellisen pitkään. Rullan ensimmäiset kuvat otin muistaakseni jo tammikuussa ja viimeiset ruudut vasta maaliskuun lopulla.

Olen jo pitkään ihaillut sinertävän tunnelmallisia yökuvia joita olen nähnyt aika monessakin eri paikassa. Näin kevään sarastaessa niitä voi myös ottaa itse hieman paremmalla mukavuustasolla kuin esimerkiksi joulukuussa. Olosuhteet alkavat olla jo ihan siedettäviä kun lämpötila pysyy plussan puolella vielä illallakin. Kamera ei myöskään hyydy aivan yhtä herkästi kuin kunnon pakkasilla eikä pienempi paleleminen haittaa ollenkaan. Olen monesti palelluttanut sormiani melko paljon talvisilla kuvausreissuillani.



Kevät kiirii ja päivät pitenevät niin verkkaisesti että oma kuvavirtani ei valitettavasti pysy aivan sen tahdissa. Ihan hyviä talven aikana otettuja kuvia löytyy esimerkiksi lumikasoista ja jääpuikoista, mutta tuntuisi hölmön epäajankohtaisella laittaa sellaisia tänne enää huhtikuussa. Nämäkin kuvat alkavat olla jo siinä rajoilla, vaikka kevään merkkejä onkin jo aistittavissa näissä.




Täytyykin jatkossa ajoittaa ilta-aikainen kuvaaminen siniseen hetkeen kun se tuottaa niin mukavaa ja tunnelmallista jälkeä.

---

Blue Tones on Film

It's refreshing to shoot some colour film after you have used mainly black and white film for a pretty long time in a row. With this particular film it took quite long to get it finished as I took the first photos on January and last shots at the end of March. 

I have been watching some great night photos spiced with a dream like atmosphere in many places. As the spring is getting closer it's a good chance to take them by yourself with a better comfort level than for example in December. It's not so cold anymore and your camera's battery and your fingers won't die so quickly. 

My photo flow is quite slow and unfortunately not very synchronized with seasons. I have many good photographs of snow piles and icicles, but it doesn't feel good to write posts of so dated topics anymore as it's already April. These photos are  probably the last winter photos for a while.