lauantai 1. syyskuuta 2018

Herb Ritts Salon Veturitallissa


Kalenterin sivu kääntyi jo syyskuun puolelle ja huomasin, että vielä on pari viikkoa aikaa tehdä visiitti Salon Veturitalliin, mikäli ei ole siellä kesän aikana vielä käynyt. Nimittäin Salossa on jälleen nähtävillä laadukasta valokuvataidetta. Tällä kertaa näytteillä on Herb Ritts In Full Lightniminen näyttely eli Herb Rittsin muoti- ja muotokuvia noin sadan teoksen verran.



Näyttelyn kaikki kuvat ovat mustavalkoisia muotokuvia. Kuvissa esiintyy aikansa supermalleja ja megaluokan julkkiksia musiikki- ja elokuvamaailmasta kuten esimerkiksi Jack Nicholson, Prince, Madonna ja Michael Jackson. Näyttelyssä on muutamia ehkä jo ikonisiksi luokiteltavia kuvia, joihin on saattanut törmätä musiikki- ja muotilehtiä selaillessa.

Valokuvien lisäksi näyttelyssä pyöri video, jossa esiteltiin Rittsin pinnakkaisvedoksia eri kuvausprojekteilta. Pinnakkaisvedoksia tarkastelemalla saa paremman käsityksen työnkulusta ja siitä millaisia versioita on ollut olemassa ennen kuin yhdestä on tehty loppuun asti viimeistelty näyttelyvedos.

Näyttelytilana Salon Veturitalli on oivallisen kokoinen laajan tuotannon esittelyyn. Esimerkiksi Turun taidemuseon näyttelyt jäävät mielestäni aina hieman suppeiksi pienempien tilojensa takia. Veturitallissa sen sijaan on runsaasti tilaa eli kuvia saa katseltavakseen koko rahan edestä. Aiemmin olen käynyt katsomassa Nick Brandtin ja Elliot Erwittin näyttelyt, joista olen myös pitänyt kovasti.

Kannattaa siis käydä Veturitallissa katsomassa näyttely, joka on avoinna vielä 16.9.2018 asti.

---

Herb Ritts exhibition at Salo Art Museum

I just found out that it’s September and there is still two weeks to pay a visit to Salo Art Museum, if you haven’t been there during the summer. There’s some quality photo art as there’s Herb Ritts In Full Light photograph exhibition.

All photographs are black and white portraits. You can see portraits for example of some mega celebrities from the movie and entertainment world such as Jack Nicholson, Prince, Madonna and Michael Jackson. You can also see some already iconic photographs that you may have seen if you have read some fashion and music magazines.

There was also running a video which was about Ritts’ contact prints from different projects. By looking at the contact prints you get the idea of the workflow and you can see different versions of the final photographs.

I like this museum as it is big enough to have large retrospectives. For example Turku Art Museum is a bit too small for exhibitions like this. Earlier I have seen Nick Brandt and Elliot Erwitt exhibitions in Salo Art Museum and they have been great as well.

Your last chance to see this exhibition in Salo is 16th September 2018.

maanantai 16. heinäkuuta 2018

Zine julkaistu!

Ensimmäinen pienimutoinen julkaisuni on nähnyt päivänvalon! Kyseessä on siis zine eli pienlehti, joka on toteutettu jonkun mielestä ehkä hieman arkisesti kopiokoneella. Laatu on mielestäni  kuitenkin kohtuullisen hyvä ja toteutus oli myös suhteellisen helppoa ja edullista.



Lehti on nimeltään Lumous ja se käsittelee filmivalokuvausta. Lehden sisältö painottuu kuvalliseen ilmaisuun ja se sisältää 24 sivua ja 30 valokuvaa, jotka olen ottanut tänä- ja viime vuonna. Mukana on myös hieman tekstiä ja tietoja esimerkiksi käyttämistäni filmeistä ja objektiiveista.



Lehden tekeminen oli kokonaisuudessaan hauskaa ja suunnittelussa sai tietenkin käyttää vapaasti omaa mielikuvitusta ja harkintaa. Koska tein lehden kopiokoneella, kiinnitin erityistä huomiota lehden taittoon ja kuvien sommitteluun ja kertovuuteen. Lehti on kooltaan A5 ja olen itse nitonut ja taitellut jokaisen lehden. Paperi on normaalia tulostuspaperia, mutta kannet ovat värillistä 160g/m2 kartonkia, joten lukukokemus on tukeva.

Tein ensimmäisestä lehdestä numeroidun 20 kappaleen painoksen, ja jos haluat hankkia yhden itsellesi saat sen omaksesi 6 eurolla (+ postikulut n. 2 e). Ota siis yhteyttä sivun laidassa ilmoitettuun sähköpostiin tai jollain muulla viestimellä!



Suunnittelin tekeväni myös toisen numeron, joten pysy kuulolla.

tiistai 13. helmikuuta 2018

Kuvan takana: Örön kirkkaat vedet

Selailin vanhoja kuvia ja valitsin tällä kertaa sarjaani muutaman vuoden vanhan kuvan päiväretkestä ulkosaaristossa sijaitsevaan Örön linnakesaareen.

Örö on entinen Puolustusvoimien alue, joka vapautui muutama vuosi sitten vapaaseen virkistyskäyttöön. Retket Örön saarelle ovat käsittääkseni myös melko suosittuja. Yleisen nostalgisoinnin lisäksi saaren luonto on nimittäin varsin kaunista ja se myös edustaa lajistoltaan epätyypillistä suomalaista luontoa. Saarella esiintyy esimerkiksi paljon harvinaisia kasvi- ja perhoslajeja.

Hienosta luonnosta huolimatta olin ehkä eniten äimistynyt veden kirkkaudesta. Tiedän kyllä, että merivesi kirkastuu ulkosaaristoa kohden mennessä, mutta en odottanut sen olevan aivan näin kirkasta. Kuvassa siis merenpohjaa, johon veden välkehdintä on jättänyt varjoja. Veden syvyys oli tässä kohtaa reilut puoli metriä.

Otin kuvan Ilfordin Pan F+ 50 -filmille. En tiedä olenko kehittänyt filmin jotenkin väärin, mutta en oikein pidä sen voimakkaasta kontrastista ja sävyttömyydestä. Tai kenties se on vain filmin ominaisuus eikä varsinainen vika.

Lisää Öröstä voit lukea esimerkiksi saaren nettisivuilta.



---

Behind the picture: The clear waters of Örö fortress island

I was watching my old photos and decided to pick a photo of a daytrip to Örö fortress island to my Behind the picture -series.

Örö is an old fortress island of The Finnish Defence Forces and it was opened to public few years ago as a recreational area. Nature of the island is atypical Finnish nature with some rare plants and butterfly species.

I really liked the nature, but I was more amazed of the clarity of sea water. I knew that water would be more clear further away in archipelago, but it was more than I expected. This is a picture of sea floor and depth of the water is approximately 0,5 meters.

I took this picture on Ilford Pan F+ 50 film. I don't know if have I developed it in a wrong way, but I don't like the super strong contrast and lack of tones. Or maybe it's just the feature of this film, who knows...

You can read more about the Örö fortress island here.

perjantai 26. tammikuuta 2018

Testissä Ilford XP2 Super

Pitkästä aikaa henkilökohtaisia uutuuksia kokeilussa. Tällä kertaa kyseessä on väriprosessissa kehitettävä mustavalkofilmi Ilford XP2 Super. Kyseinen filmi ei oikeasti ole mikään uutuus, mutta itse en ole aikaisemmin kokeillut väriprosessissa kehitettäviä mustavalkofilmejä. Ilfordin lisäksi ainakin Kodakilla oli vastaavaa filmiä markkinoilla, mutta valitettavasti sen valmistus lopetettiin joitakin vuosia sitten vähäisen kysynnän vuoksi.

Ja kuten ennenkin, kyseessä ei ole mikään tieteellinen testi vaan normaalissa käytössä yhden rullan verran kokemuksiani kyseisestä filmistä.








Näin yhden rullan perusteella kuvat vaikuttavat melko harmailta ja kontrastittomilta. Tähän saattaa vaikuttaa, että olen kuvannut melko hämärissä ja harmaissa olosuhteissa, joten mitään kirkkaita tai muuten vain hyvässä valossa olleita maisemia ei ole tämän rullan aikana kohdalleni osunut. Negatiivit myös näyttävät hieman oransseilta tavallisiin mustavalkonegoihin verrattuna. En tiedä onko sillä sitten vaikutusta kontrastiin. Skannauksessa käytetyillä kuvansäädöillä on tietenkin vaikutusta kuvaan, joten on vaikeaa sanoa millä tavalla kaikki eri muuttujat yhdessä ovat vaikuttaneet hieman harmaaksi jääneeseen lopputulokseen.

Voisin mieluusti kokeilla filmiä uudemmankin kerran ja voin myös suositella sitä etenkin niille, jotka haluaisivat kokeilla mustavalkokuvausta ilman suurempaa vaivannäköä ja perehtymistä aiheeseen. C41-kehitys on siitä kätevää, että filmin voi kehityttää missä tahansa fotoliikkeessä ja yleensä se on myös hieman halvempaa perinteiseen mustavalkokehitykseen verrattuna.

---

Test: Ilford XP2 Super

For a long time I got my hands on a new film roll which I have never used before. So, here's a little review about it. The film is Ilford XP2 Super which is a black and white film that is developed in C41 colour process. Kodak had a similar film in their product range, but unfortunately it was discontinued few years ago.

And this is not a scientific review in any way. Only my own experiences I got while I shot one roll of this film.

It seems that most of the photos are somehow grey and with a low level of contrast. I took most of my photographs under low light circumstances which probably had an effect to the result. The negatives look a bit orange compared to the traditional b&w negatives. I don't know if it has any influence on contrast. Scanning does also have an effect to the picture and it's quite difficult to say what is the role of these different parameters to my grayish photographs.

I definitely could give a try again this film and this is also an easy way to get into b&w film photography if you haven't tried already. C41-process is very convenient as you can drop your film almost any photo lab and it's also cheaper to develop than traditional b&w process.