Vuosikatsaus 2021

Toinen koronavuosi on tullut loppuunsa, joten on aika pienelle vuosikatsaukselle. Tämä taitaakin olla ensimmäinen laatuaan taas pariin vuoteen. Ei ehkä aivan samanveroinen kuin joskus aiempina vuosina, mutta muutamien rivien rustailua nyt ainakin.

Täytyy kyllä myöntää ettei kulunut vuosi ole sisältänyt kovin runsasta kuvaamista. Sen voi havaita esimerkiksi täältä blogin puolelta tai instagramista, jonne en ole enää kovin aktiivisesti lisäillyt kuvia. Alituisesti muuttuva algoritmi on ehkä jo unohtanut minut kun joskus satunnaisesti lisäämääni kuvaan saattaa kertyä vain viitisentoista tykkäystä. Onhan sekin jo jotain, mutta murto-osa siitä ennestään vähäisestä määrästä mitä oli vielä hetki aiemmin. Sinänsä tykkäys ei ehkä kovin paljon merkitse, mutta se toimii indikaattorina sille, että julkaisu on ainakin nähty. Nykyään kun ei voi olla kovin varma siitä, että julkaisun näkisi edes seuraajat, sillä algoritmi on armoton. Se suosii suosittuja ja potkii potkittuja. Tämä on mielestäni vähän sääli, sillä laitan kuvia varta vasten muiden nähtäväksi.

Mutta ehkä alituisesti kaupallistuva ja sisällöltään yhä geneerisemmäksi ja tylsemmäksi menevä alusta alkaa monessa mielessä taantua ja vajota. Jo ennestään runsasta mainontaa sisältävä sovellus hivuttaa mainokset jo osaksi normaalia sisältöään, kun kaikenlaiset vaikuttajat tai aivan normaalit ihmiset kilvoittelevat epätoivoisesti huomiosta omilla yleensä kaupallisilla ja sponsoroiduilla sisällöillään. Jotkut ovat myös puhuneet jopa someväsymyksestä, ja ymmärrän kyllä, että on väsyttävää yrittää olla jatkuvasti mielenkiintoinen ja relevantti mikäli kaikki pyörii vain oman persoonan tai esillä olemisen ympärillä. Mutta olen itse sisältöpainotteinen, joten ei ole tarvetta esittää muille elävänsä upeaa ja ainutlaatuista elämää. Ja se ei ole väsyttävää, vaan täysin vapaaehtoista ja siinä mielessä vapauttavaa.

Kuten jo aiemmin mainitsinkin, kuvaaminen on ollut omalta kohdaltani melko vähäistä ja mikään muukaan siihen liittyvä ei ole kovin paljon innostanut viime aikoina. Kaipaan ehkä vain uusia maisemia tai jotain muuta virkistävää, sillä asiat alkavat usein vain toistaa itseään ja se on jo melko taannuttavaa. Mutta en oikein tiedä minne sitä voisi mennä tässä maailman tilanteessa ja palautuuko mikään muutenkaan enää koskaan ennalleen.

Mutta jonkinlaisena loppuvuoden saavutuksena voisin vielä mainita tekemäni uuden zinen eli tutummin Lumous Photozinen kolmannen osan, joka valmistui hieman ennen joulua. Uusi zine olikin jo hyvän aikaa työn alla ja se on luonnollista jatkumoa kahdelle aikaisemmalle, joten pienlehtitrilogia on tältä osin valmis. Eikö kaikkia suuria ja merkittäviä asioita tehdä aina siten, että ne muodostavat trilogian?

KADUT – sateisia kuvia pääkaupungin kaduilta

Altistun ilmeisesti riittävän paljon tiettyjen aihepiirien ilmiöille kun tulin viime vuoden loppupuolella tietoiseksi siitä, että helsinkiläiskuvaajat ovat koonneet rivejään uuden projektin ympärille. Kyseinen projekti on uutuuttaan hohtava pienlehti – KADUT.

Heti alkuun hyökkäävin suuraakkosin varustettu KADUT, ei armottomasta nimestään huolimatta tuomitse vaan vihjaa sisällöstä. Kyseessä on tietenkin katukuvauksen ympärille rakennettu pienlehti. Yhdeksän kuvaajaa on tarponut kameroineen pitkin Helsinkiä, ja tallennetuista hetkistä nähdään valikoima Kadut-zinen sivuilla.

Aihepiirit ja tyylit muistuttavat paljon toisiaan, vaikka kuvaajia on yhdeksän. Joukkoliikennevälineitä, sateenvarjoja, sadepisaroita ikkunassa ja kiiltoja asfaltilla. Kuluva talvi on ainakin etelä-Suomessa ollut otollista aikaa tällaiselle kuvastolle, sillä marraskuu on kestänyt jo yli kolme kuukautta ja jatkuu edelleen. Nämä kuvat on ehkä otettu jo aiemmin, mutta niihin on helppo samaistua. En tiedä onko kyseessä valittu linja vai onko se osin sattuman sanelemaa. Esipuheessa luvataan lehden ilmestyvän neljästi vuodessa, jolloin kukin lehti olisi omalla teemallaan. Minulla ei ole tarkempaa tietoa, mutta ensimmäisen numeron teemana saattoi olla alituisesti jatkuva sade.

Lehti on A4-kokoinen nelivärijulkaisu ja siinä on 40 sivua. Lehdestä on otettu 100 kappaleen numeroitu painos. Havitteleekohan Kadut-zine kansainvälisempää huomiota, sillä esipuhe ja kuvatekstit olivat englanniksi? Saattaa olla niinkin, että tekijäkaarti on vain kansainvälistä porukkaa.

Kuviin painottuvana julkaisuna se valitettavasti kapsahtaa samaan sudenkuoppaan kuin monet muutkin kuvajulkaisut: lukukokemus jää melko lyhyeksi jos lehden silmäilee läpi. Kuvalla on tietenkin oma paikkansa ja etenkin kun kyseessä on kuviin painottuva julkaisu, mutta itse kaipaisin kuvien oheen enemmän tekstiä, artikkeleita tai jotain muuta sisältöä jonka kohdalle täytyisi pysähtyä hetkeksi.

Kadut-zine edustaa kuitenkin mainiota kollektiivista tekemistä ja on hienoa, että ovat myös ottaneet tavoitteekseen säännöllisen julkaisutahdin. Lehteä on saatavilla ainakin kontaktoimalla tekijäkaartiin kuuluvia jäseniä ja ilmeisesti Helsingistä jostain vähittäismyynnistäkin. Itse satuin olemaan Helsingissä juuri oikeana päivänä ja oikeaan kellonlyömään, joten hain kympillä omani Oodista, jossa oli tunnin ajan pieni pop-up myyntipiste.

Tällaista omaehtoista tekemistä näkisin toki mielelläni lisääkin.

Instagram: @kadutzine

---

KADUT zine – rainy photographs from streets of Helsinki

The collective of Helsinki based photographers have made a brand new photozine called KADUT (Streets in Finnish). As the name suggests, it's connected to street photography and it contains work of nine photographers.

The style and subjects look very similar even when there's so many photographers involved in this project. There's a lot of collective traffic vehicles, umbrellas, raindrops on windows and reflections on wet pavement. This winter has been good for this kind of photography in South Finland. I don't know was rain some kind of theme for the issue one, but it could have been.

They have made a print of 100 numbered copies of issue one. This zine is A4-sized and has 40 pages. I wonder if they are interested in international markets as this is completely in English. Anyway, this represents good collective work for a good reason. 

I would like to see more this kind of self-made culture in Finland. 

Instagram: @kadutzine

Lumouksen paluu

Jo hyvän aikaa editointipöydällä pyörineen Lumous Photozinen toinen osa on nyt realisoitunut osaksi käsinkosketeltavaa todellisuutta. Tarkemmin sanottuna tämä tapahtui viime perjantaina.

Toteuttamisessa vierähti oman aikansa, koska jäin pohdiskelemaan julkaisun merkitystä ja tarpeellisuutta. Ihan aiheellisia pohdintoja kenelle tahansa, joka ajattelee julkaista jotain enemmän kuin yhden kappaleen. Tein tämän kuitenkin lähtökohtaisesti itseäni varten, mutta olihan tämä pakko julkaista koska se on samalla myös oman aikansa dokumentti.

Lumous Photozine II on luonnollista jatkumoa edeltäjälleen, mutta se on myös laajempi uuden vuosikymmenen pienlehti – ja laajennetuin aihein, totta kai. Pääpaino on edelleen perinteisessä mustavalkokuvauksessa, mutta bonuksena on kenties pienlehtien peruskauraan kuuluvaa materiaalia, kuten valikoituja lehtileikkeitä ja muita mielenkiintoisia löytöjä eri paikoista.

Sisältö on paremmin jäsenneltyä kuin edeltäjässään, muodostaen erilaisia aihepiirejä ja kokonaisuuksia. Kuvien kerronta on tärkeässä roolissa mikäli sisältö on enimmäkseen niiden varassa. Kertovuuteen olenkin kiinnittänyt erityistä huomiota. Mukana on toki myös luettavaa, jotta ei menisi pelkästään kuvien katseluksi.

Lehti on toteutettu perinteisen juhlavasti kopiokoneella ja on kooltaan A5. Sivuja on tässä numerossa 28 ja kannet ovat paksumpaa 160g/m² kartonkia.

Tästä on olemassa ainoastaan 20 kappaleen numeroitu painos, joten jos halajat saada yhden näistä itsellesi, saat sen omaksesi 8 eurolla (+ postikulut 2 e). Ja miksi ihmeessä et haluaisi? Ota siis yhteyttä sivun laidassa ilmoitettuun sähköpostiin tai jollain muulla viestimellä!

---

The return of Lumous Photozine 

This brand new issue of Lumous Photozine has been hanging on my desktop publisher for some good amount of time, but now it's here as a real physical zine. Actually the release was already on last Friday.

It took a little time to get this out as I was thinking about the meaning and necessity of this zine. I think it's useful for anyone who is about to release something more than just one piece. Mainly I did this for myself, but I had to release it as it's kind of a document of the time we are living right now.

This issue is bigger and more elegant than the first one. This is a zine of a new decade with new subjects. Of course the main part is analog black and white photography, but there's also some content which is more typical for zines in general such as selected paper clippings and other interesting stuff I have found.

The content is more structured than in the first issue creating different topics and moods. Selecting photos requires some special attention if there's not much text that ties all that stuff together. Different photos create stories together and I have paid some attention that it makes sense. There's also some text too (in Finnish).

This is a photocopy in A5 size with 28 pages. The cover page is thicker 160g/m² cardboard. I made only 20 copies of this issue. 8 € (+ postage).

Zine julkaistu!

Ensimmäinen pienimutoinen julkaisuni on nähnyt päivänvalon! Kyseessä on siis zine eli pienlehti, joka on toteutettu jonkun mielestä ehkä hieman arkisesti kopiokoneella. Laatu on mielestäni  kuitenkin kohtuullisen hyvä ja toteutus oli myös suhteellisen helppoa ja edullista.

Lehti on nimeltään Lumous ja se käsittelee filmivalokuvausta. Lehden sisältö painottuu kuvalliseen ilmaisuun ja se sisältää 24 sivua ja 30 valokuvaa, jotka olen ottanut tänä- ja viime vuonna. Mukana on myös hieman tekstiä ja tietoja esimerkiksi käyttämistäni filmeistä ja objektiiveista.

Lehden tekeminen oli kokonaisuudessaan hauskaa ja suunnittelussa sai tietenkin käyttää vapaasti omaa mielikuvitusta ja harkintaa. Koska tein lehden kopiokoneella, kiinnitin erityistä huomiota lehden taittoon ja kuvien sommitteluun ja kertovuuteen. Lehti on kooltaan A5 ja olen itse nitonut ja taitellut jokaisen lehden. Paperi on normaalia tulostuspaperia, mutta kannet ovat värillistä 160g/m² kartonkia, joten lukukokemus on tukeva.

Tein ensimmäisestä lehdestä numeroidun 20 kappaleen painoksen, ja jos haluat hankkia yhden itsellesi saat sen omaksesi 6 eurolla (+ postikulut n. 2 e). Ota siis yhteyttä sivun laidassa ilmoitettuun sähköpostiin tai jollain muulla viestimellä!

Suunnittelin tekeväni myös toisen numeron, joten pysy kuulolla.