Kaksi kuvaa auringosta

Kävin heti vuodenvaihteen jälkeen hakemassa maastosta pari pitkän valotuksen neulanreikäkameraa takaisin itselleni. Olin vienyt ne paikoilleen jo viime vuoden maaliskuussa eli juuri sinä hektisimpänä korona-aikana kun paikkoja jo suljettiin ja ihmiset lukittautuivat koteihinsa. Onneksi purkit olivat edelleen paikoillaan siellä missä pitikin reilun 9 kuukauden valotuksen jälkeen. 

Sain kuvani, mutta en tiedä tuliko lopputuloksesta kuitenkaan aivan niin hieno kuin odotin. Solarigrafiakuvat jäivät melko epätarkoiksi eikä kontrastissakaan ollut kehumista. Vaikka käytin suurempia neulanreikäkameroita kuin esimerkiksi vanhoja filmipurkkeja, ei se juurikaan parantanut kuvien tarkkuutta. Negatiivin suurempi koko on kuitenkin eräs asia, jonka pitäisi oleellisesti parantaa kuvan terävyyttä ja yksityiskohtien erottuvuutta. Veikkaan, että yksi syy hieman huonompaan laatuun saattaa olla se, että käyttämäni valokuvapaperi alkaa jo olla vanhentunutta. 

Mutta on niitä muitakin syitä. Esimerkiksi tuon ensimmäisen neulanreikäkameran kiinnityspaikka olisi voinut olla parempikin. Laitoin kameran nippusiteillä kiinni aidantolppaan, mutta heti kiinnittämisen jälkeen se osoittautuikin hyvin huojuvaksi. Kameran suuntaus on tuulenpuuskien vaikutuksesta saattanut hieman siirtyillä kuukausien valotuksen aikana. Vakaan kiinnityksen ja riittävän tuoreen valokuvapaperin lisäksi tärkeää olisi myös kamerassa olevan neulanreiän laatu ja reunojen tasaisuus. Kaikenlaiset röpelöt epätasaisuudet vaikuttavat heikentävästi piirtojälkeen. 

Olen yleensä aika huolellinen sommittelun suhteen, mutta todettakoon tähän ettei se tällä kertaa ollut paras mahdollinen, etenkään tuon jälkimmäisen kanssa. No, aurinko sentään osui kuva-alalle. Kameran kiinnityspaikka vain saneli tällä kertaa enemmän sijoittamista kuin optimaalinen ilmansuunta.

Pian onkin taas se aika vuodesta kun pitäisi alkaa viritellä purkkeja, sillä kevät tulee ja aurinko jo kiirii taivaalla. Eräs ikuisuusongelma on vain sopivien paikkojen löytäminen pitkän valotuksen neulanreikäkameroille. 

Hyvässä paikassa solarigrafiaa varten pitäisi olla 

    a) riittävän esteetön näkymä sopivaan ilmansuuntaan

    b) jokin kiinteä rakennelma, johon neulanreikäkameran voi tukevasti kiinnittää 

    c) suojaa uteliaiden katseilta ja eläimiltä. 

Vähäisiä vaatimuksia, mutta niitäkin on haasteellista täyttää jos ei satu olemaan omaa pihaa avaralla näkymällä.

---

Two photographs of the Sun

I started this year by bringing back two of my pinhole cameras. It was March 2020 when I took them on their place and started this long time exposure for solargraphs. I'm happy that both of my pinhole cameras were still there after 9 months.

So I got my solargraphs, but I thought they would have been better. They weren't as sharp as I thought and the contrast was quite flat too. Even when I used bigger pinhole cameras than empty film canisters, there wasn't huge increase in picture sharpness. The bigger negative size is one major thing for better details and sharpness. I think the photopaper I used is getting too old.

But there are other reasons too. For example a steady place for the first pinhole camera would have been nice. I attached it to a fence support, but when I was ready I found out that the whole fence was quite unsteady. Probably the wind has shaken the fence during all these months. Steady place and fresh photographic paper are not enough because the quality of the pinhole itself is also important. All kind of dirt and uneven edges on the corners of the pinhole will reduce the sharpness it can produce.

I pay a lot of attention on the positioning and framing of the finale image, but this time It could have been better with the second pinhole camera. Well, at least you can see the bright stripes of the sun. Steady attachment of the pinhole camera was in this case more important than optimal photographing direction.

And soon it's again the time when pinhole cameras should be taken out for solargraphy as the sun is reaching higher in the sky every day. One eternal problem is finding good places for pinhole cameras.

A good place for solargraph pinhole camera

    a) has an open view

    b) has a steady place for attaching the pinhole camera

    c) is protected from outsider's interest.

Not so many requirements, but still so difficult to fulfill them if you just don't have own backyard with nice and open view. 

Puolen vuoden valotus onnistui melkein

Pitkästä aikaa luvassa on taas valokuvausta yksinkertaisimmillaan – solarigrafiaa! Asensin nimittäin viime kesänä kaksi neulanreikäkameraa eri paikkoihin maisemia kuvaamaan. Ajatuksenani oli, että purkit olisivat olleet paikoillaan aina talvipäivänseisaukseen saakka.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt aivan putkeen. Toisen kameran kuvasta tuli suhteellisen normaali, joskin hieman lattea kuva, jossa auringon viiruja oli piirtynyt melko runsaasti negatiiville. Sen sijaan siitä ensimmäisestä tuli kuva, josta erottuu ehkä vain yksi viiru. Kyseessä oli tietysti myös se kamera, joka oli ollut paljon pidempään eli juhannuksesta asti asemissa.

En tarkalleen ottaen osaa sanoa mikä oli mennyt pieleen. Paitsi tietysti sen, että purkki ei ollut enää alkuperäisessä asennossa kun tulin sitä hakemaan. Ehkäpä joku oli huomannut sen ja käynyt vääntelemässä?

Vaikka kuvasta ei tullut aivan sellaista kuin ajattelin, näyttää se ehkä sen takia paljon mielenkiintoisemmalta kuin esimerkiksi toisen kameran "onnistunut" kuva. Ehkä tähän kuvaan on tallentunut juuri se kesäpäivänseisauksen kaikkein korkeimmalle taivaanlakeen kohonnut aurinko.

Solarigrafian viehätys piilee ehkä siinä, että yhteen fyysiseen kuvaan tallentuu myös useiden kuukausien aika. Tästä kuvasta ei puolen vuoden mittaista aikaa kuitenkaan näe. Sattumanvaraisuus on usein läsnä kaikenlaisissa yksinkertaiseen tekniikkaan perustuvissa valokuvauskokeiluissa. Ja se on myös jännittävää.


---

Six-Month Exposure – Almost a Success

Here's a solargraphy post for a long time! Last summer I made two pinhole cameras for solargraphy purposes. My idea was that they would be exposing at least six months until winter solstice. 

Well, everything didn't go according to my plans. The other camera made quite normal solargraphy photograph with lots of sunlight stripes, but the first one made hardly one stripe. Of course it was the camera which was longer on its position.

I don't know what went wrong, but I know that my camera wasn't in a same position when I came back. Maybe someone had seen it and taken it in a closer inspection? Or was it a bird or some other mystical power that had touched it?

Even when the photo didn't turn out as I expected, it probably looks more interesting like this. Maybe that bright stripe is the sun of summer solstice.

The attraction of ultra long exposure is that you can see time in a single physical piece of paper. Unfortunately you cannot see it here, but coincidence is part of the deal when you make photogrphic experiments. And that's also interesting.

WPPD ja uusi neulanreikäkamera

Sunnuntaina 27.4.2014 vietettiin taas maailmanlaajuista neulanreikäkuvauspäivää (WPPD). Tämä oli jo kolmas kerta kun osallistuin tapahtumaan. Mielestäni tämä onkin varsin hauska tempaus ja muiden kuvia on myös mukava katsella tapahtuman galleriasivulla, jota päivitetään sitä mukaa kun ihmiset lähettävät kuviaan eri puolilta maailmaa. Joukossa on myös hyvin vaikuttavia ja taidokkaita kuvia.

Rakensin varta vasten aivan uuden neulanreikäkameran, jolla osallistuin tapahtumaan. Taisin ottaa päivän aikana 6 kuvaa viidellä eri kameralla. Osa näistä epäonnistui aivan täydellisesti, koska en ottanut kirkkaan ja aurinkoisen päivän vaikutusta tarpeeksi huomioon valotusajoissa. Näin ollen epäonnistuneista kuvista tuli joko täysin tai muuten vain liian puhkipalaneita. Otin uudella kamerallani kaksi kuvaa, joista lähetin toisen tapahtuman nettigalleriaan.

Olenkin jo aiemmin esitellyt hieman kameran aihiota, mutta tässä se olisi nyt kokonaisuudessaan valmiina. Sain sulkimen ruuvattua kiinni päivää ennen kameran virallista käyttöönottoa. Tämä hieman viivästyi sillä metalliosien maalaaminen epäonnistui, koska spraymaalia oli sen verran vähän jäljellä ettei siitä saanut enää tasaista jälkeä. Lopulta sain kuitenkin osat maalattua uudella spraymaalilla ja osien mitoitus meni myös kuten piti - suljin liikkui kuten olin suunnitellut ja ruuvinkolot olivat oikeilla paikoillaan. Liimasin myös kameran takaosaan hieman mustaa samettia valovuotojen välttämiseksi. Mitoitin kameran siten, että sillä saa linjakkaita panoraamakuvia. Lisäksi kameran sisällä oleva reunus tekee kuviin kauniit mustat kehykset ja samalla negatiivina oleva valokuvauspaperi pysyy paikoillaan. Takakansi kiinnittyy siipimuttereilla ja loksahtaa mukavasti paikoilleen. Harmi vain, että näin kauniilla kameralla voi ottaa vain yhden kuvan kerrallaan.

Tässä siis kaksi päivän aikana ottamaani kuvaa. Ensimmäisen kuvan otin päivällä jokirannassa ja lähetin sen myös myöhemmin tapahtuman nettigalleriaan. Toisen kuvan otin illalla rautatieasemalla, jolloin oli jo hieman liian hämärää, vaikka pidensin valotusajan kolmeen minuuttiin. Vasemmalla näkyy varjo junasta, joka lähti liikkeelle juuri samaan aikaan kun aloitin kuvan valottamisen.

27.4.2014

27.4.2014

Ehkäpä alan jatkossa kuvaamaan enemmän neulanreikäkuvia kun nyt on tällainen tukeva ja hieno kamerakin.

---

WPPD and my new pinhole camera

Last Sunday was the Worldwide Pinhole Photography Day (WPPD) and this was my third time I attended this event. I think it's a very nice event and it's also interesting to watch other peoples' pinhole photographs on the gallery site of this event. You can find some stunning pinhole photographs around the world there.

I built a brand new wooden pinhole camera for this event. I took 6 pictures with five different cameras during the day. Unfortunately some photographs were completely overexposed because I didn't reduce the exposure time enough for this sunny day. 

Here's also an introduction of my new pinhole camera. I finished the camera just a day before WPPD. There was a problem on painting the metal parts, because almost empty spray can didn't give a smooth paint anymore. I bought a new spray can and finished the paintjob. The metal parts of the camera were measured right and the shutter works flawlessy. Too bad that you can take only one picture with this pretty camera. 

Anyway, I got 3 photographs on WPPD that were good enough to scan. Here are two of them and they were both taken with my new camera. I took the first one by the river and I also sent it to the gallery. The second picture is from the railway station and I took it in the evening. It was a bit too dark at that time. But you can see a passing train on the left side of the picture.

Now when I have this nice camera, I propably start to take more pinhole photographs.

Neulanreikäkameran testausta

Kävin edellisviikonloppuna testaamassa uutta neulanreikäkameraani ja samalla paria vanhaa myös. Kuva onnistuikin heti, vaikka jäikin hieman alivalottuneeksi. Eli kaksi minuuttia ei ollut vielä tarpeeksi pitkä valotusaika niissä olosuhteissa.

En ole vielä tehnyt suljinta kameraani, joten tämä oli vain pelkkä testikuva kameran piirron ja valotusajan testaamiseksi. Täytyy vielä tehdä ihan oikea suljin tuon väliaikaisen teippisulkimen tilalle. Harmi, että tässä kohtaa tein pienen suunnitteluvirheen kun sijoitin neulanreikälevyn kameran ulko- enkä sisäpuolelle. Suljin olisi helpompi tehdä ja siitä tulisi myös kauniimpi jos levy olisi kameran sisäpuolella. No, tästä on hyvä ottaa oppia seuraavaa kameraa ajatellen.

Mutta nyt ainakin omistan itse tekemäni ja hienoja panoraamakuvia ottavan neulanreikäkameran. Ja sehän tulee tietysti tarpeeseen!

---

Testing my pinhole camera

I tested my new pinhole camera about a week ago. It seems that 2 minutes wasn't enough for this, because the picture is a bit under exposured. 

I haven't done the shutter yet, but I was only a testing the sharpness and exposure time of my camera. I used duct tape as a cover for the pinhole, but I must do more sophisticated shutter to replace it. Unfortunately I made a mistake during the design phase of the camera - the pinhole plate should have been put inside the camera, not outside. This way it would have been easier to make the shutter construction and the camera would also look better. Oh well, at least now I'm wiser for the next camera project.

Yeah, but how cool panoramic pinhole camera I have now!

Edit: Here's another point of view: the camera on the work.

Kameraprojekti etenee

Olen rakentamassa itselleni neulanreikäkameraa ja ajattelin laittaa tähän hieman väliaikatietoja projektin etenemisestä. Kyseessä on siis puusta valmistettu neulanreikäkamera, josta tulee huomattavasti aikaisempia pahvilaatikoista tekemiäni kameroita parempi. 

Käyttämäni materiaalit ovat ohut lauta, vaneri, ruuvit, mattamusta spraymaali, liima, ohut metallilevy ja pintakäsittelymateriaalit puulle. Tietysti tarvitsin myös erilaisia rakennusvälineitä kuten sahaa, akkuporakonetta, suorakulmaa, mittaa, hiekkapaperia ynnä muita tarvikkeita. Erityisesti akkuporakone oli tärkeä reikien poraamiseen ja kappaleiden liittämiseen. Mittatarkkuus ei ole aivan millilleen, mutta ei kai sitä keittiön nurkassa käsityövälineillä tehdystä voisi odottaakaan.

Tästä kamerasta tuskin tulee mitään muotoilun klassikkoa ja ruuvejakin kului melkoinen määrä, mutta seuraavaan voisin lisätä hieman elegantimpaa muotokieltä. Kamera ei ole vielä valmis, mutta tässä muutama kuva alkumaistiaisiksi.

Viimeisessä kuvassa olen kiinnittänyt kameran takakannen tilalle kuultopaperia, johon on projisoitunut näkymä ikkunastani. Kyseinen kuva on muodostunut etuosan vaneriin poratun reiän läpi tulleista valonsäteistä - ja kuten ehkä huomaatte, kuva ei ole kovin tarkka. Tämän lisäksi se on myös ylösalaisin ja peilikuvana. Kuvasta tulee sitä tarkempi mitä pienemmästä reiästä valonsäteet tulevat - eli lopuksi teen neulalla reiän ohueen metallilevyyn ja kiinnitän sen kameran etupaneeliin. Vielä pitäisi hieman pintakäsitellä kameraa, valmistaa jonkinlainen suljinmekanismi ja tiivistää takakantta. Jalustakierre voisi myös tulla tarpeeseen...

---

Progress in my camera project

I'm building a new pinhole camera. It's not ready yet, but here are some photos of the camera. This one is made of wood so it's going to be very sturdy compared to my old ones. Maybe the camera design is not very elegant, but if I build another one after this, I will put more effort to the design part and make it look cooler. 

In the last picture I tested how my camera works without the pinhole plate. A view from my window has projected to a chart paper which I attached on the back of the camera. As you can see, the projected picture isn't very sharp and it's also upside down and a mirror image. The picture is going to be sharper when light comes from a smaller hole. In this case the light comes from the drilled hole of the front panel. So I'm going to make a hole on a thin metal with a needle and fasten it on the front panel of the camera. This is when it becomes a pinhole camera.

I still need to do some kind of shutter mechanism, the pinhole plate, paintjob and other tasks to finish this. Then it's time to test it and getting ready for the World pinhole photography day.