Dollarihymyjä ja kromin kiiltoa

Forssassa järjestetään vuosittainen autotapahtuma nimeltään Forssan Pick-Nick. Se houkuttelee runsain määrin erityisesti amerikkalaisten autojen harrastajia ja tapahtuma onkin yksi pohjoismaiden suurimmista. Kävin helteisenä elokuun viikonloppuna katselemassa Forssan tunnelmia ja näin automuotoilun ystävänä tapahtuma olikin mielenkiintoinen kokemus ja nähtävää riitti todella paljon.

Vanhojen amerikanrautojen lisäksi paikalla oli myös japanilaisia ja eurooppalaisia autoja. Monet niin tutut ajoneuvot lähimenneisyydestä ja kauempaakin olivat kaikki Forssan Pick-Nickillä. Esimerkiksi ihanan kauhea ja klassinen Datsun 100 A oli tietenkin edustettuna samoin kuin Saab 96 sekä vanhempia Volvoja, Mersuja ja lukuisa määrä muitakin autoja. Näitä näkee enää aniharvoin liikenteessä.

Autojen lisäksi itse tapahtumapaikka oli jo omanlaisensa nähtävyys. Pilvenmäen raviradan kahvilassa ja totosalissa oli aistittavissa mukavan kekkoslovakialaista menneen ajan tunnelmaa. Se on kuin kaunis jäänne markka-ajan Suomesta, mutta silti edelleen täydessä toiminnassa.

Tapahtuma oli kokonaisuudessaan oikein mukava ja mielenkiintoinen, vaikka paikoin hieman pakokaasun- ja bensankatkuinen. Se on toisaalta ihan ymmärrettävää sillä näiden autojen valmistusta ei ole ohjannut luontoarvot tai pieni kulutus. Mikäli teollinen historia ja vanhojen autojen ajaton kauneus viehättää, kannattaa suunnata ensi vuonna maakuntamatkalle Forssaan.

---

American cars and the shine of chrome

There's an annual car show in Forssa called Pick-Nick. It's one of the biggest car shows in northern countries and it gathers people who are interested mainly in American cars or other old cars. As a fan of classic car design I visited this show in August and I must say that there was so much to see.

There were also Japanese and European cars present. So much familiar cars from the past you can see very rarely in traffic nowadays. For example you could see the lovely Datsun 100 A, Saab 96, older Volvo's, Mercedes and plenty of other cars.

This car show was held at an old horse race track and it is a kind of sight see itself. You could feel the good old times at the cafe of the horse race track. It's like a way back machine to the past.

The car show was a nice experience even when there was lots of exhaust gases in the air. But that's completely understandable as these cars were not designed environment or low fuel consumption in mind. This is good destination if you are interested in the timeless beauty of old cars.

Sateinen iltakävely

Taitaa olla viimeisiä hetkiä kun tohtii laittaa mitään talvikuvia ilmoille. Näin maaliskuun loppupuolella aurinko on kivunnut jo sen verran korkealle, että talvi tuntuu olevan entistä aikaa. Ja hyvä niin - illat ovat jo valoisia ja kevät tuo uutta energiaa.

Tässä muutama kuva reilun kuukauden takaa iltakävelyn varrelta. Kyseinen ilta oli hieman sohjoinen ja reissun jälkipuolella satoi lunta ja oli hieman tuulistakin. Kuvista sitä ei juuri huomaa, sillä valotusajat olivat sen verran pitkiä. Kameran linssiin satoi jotain lumen ja rännän sekaista rautatieaseman nurkilla, jolloin suurin hetkellinen lumisade alkoi.

Yökuvaus on ihan mielenkiintoista, mutta myös hieman vaivalloista ja aikaa vievää hommaa. Esimerkiksi jalustaa saa aina raahata mukanaan ja sopivien kuvauskohteiden löytäminen ja sommittelu vievät aikaa. Tämänkin kävelyn aikana otin neljä kuvaa ja koko reissuun taisi kulua arviolta parisen tuntia.

Mutta olen aina ollut sitä mieltä, että tulokset ratkaisevat eikä kuvien määrä. Mitäs minä millään huonoilla kuvilla olisinkaan tehnyt? Näihin olen ihan tyytyväinen, joten kannatti siis lähteä, vaikka kastuinkin.

Keulasta hajonneet autot alkavat ilmeisesti olla jo jonkinlainen vakiokuvauskohteeni, sillä näitä olen kuvannut talven aikana jo useampia.

---


Snowy evening stroll

It seems that there are last chances to put out some winter photographs. As the sun is already shining high in the sky, the winter seems to be over. And that's good as there's plenty of light in the evening and it gives some energy.

Here are couple of photos I took on February. It was snowing a bit wet snow, but you cannot see it in the photographs as the exposure time was long. In the railway station some snow went on my lens and made the photo a bit blurry.

I think night photography is interesting, but it requires some effort as you have to carry a tripod and it takes some time to find the subjects. During this stroll I took only 4 photographs and it was nearly 2 hours of walking.

For me what matters is a good result, not the quantity of photographs. I don't know what would I do with bad photographs. I'm quite happy with these photos so it was a good stroll.

I think cars with a broken front piece are about to be my new photographing subject as I have shot couple of these during this winter.

Talven paluu

Poudan Pekka lupaili eilen talven tekevän paluun. Tällä hetkellä täällä näyttää hieman liian märältä ja loskaiselta, että voitaisiin vielä puhua kunnon talvesta.

Tammikuussa kuitenkin oli vielä talvi parhaimmillaan ja tässä yksi otos, jonka kävin lumisateen jälkeen kuvaamassa eräänä perjantai-iltana. Jaksoin ehkä tunnin verran raahata kameraa ja jalustaa ympäriinsä ja otin sitten lopuksi kuitenkin vain tämän yhden kuvan. Joskus on vain ilmeisen hankalaa löytää sopivia kuvauskohteita, vaikka ympäristö on niitä pullollaan. :)

Rajasin kuvan huolellisesti, mutta varsinaisen kuva-alan ulkopuolelle rajattu valotolppa on kuitenkin aiheuttanut vasempaan yläkulmaan erikoisen linssiheijastuksen.

Mamiya 645 Pro / Ilford Delta 400 / f 5,6 / 2 s

---

The return of the winter

Weather forecaster said yesterday that winter is going to return. At the moment weather looks a little bit too slushy and wet that we could talk about winter.

But in January there was a proper winter and here's one shot I took on one friday night after a snowfall. I was carrying my camera and tripod about an hour and took only this one photo. It seems that sometimes it's just difficult to find subjects to photograph. :)

I composed this photograph with time, but somehow a light pole outside of the picture frame made a strange reflection on the left upper corner.
 

Katujen loskaa ja suurempia kuvia

Laitetaanpa vaihteeksi muutama digikuva kun kävin niitä pari viikkoa sitten ottamassa. Vaikka en kovin usein käytäkään digikameraani, täytyy kyllä myöntää, että se on varsin mainio peli. Vaikka tuolla onkin jo ikää ehkäpä reilut 8 vuotta, saa sillä mielestäni edelleen hyvin laadukkaita kuvia tämän päivän standardeillakin. Ainoa miinus on siinä, etten omista automaattitarkenteista linssiä, joten joudun käyttämään vanhoja manuaalitarkenteisia. Tarkentaminen onkin välillä hieman hankalaa, sillä kamerassa ei ole samanlaisia tarkennuksen apuvälineitä kuin vanhoissa manuaalitarkenteisissa filmirungoissa. Huteja siis tulee toisinaan. Näiden kuvien tarkentamiseen käytin kameran live-view -toimintoa, joka on erinomainen staattisten kohteiden kuvaamiseen.

Ainoa asia, joka digikuvauksessa hieman harmittaa on kuvien säätö (ja arkistointi). Jostain syystä Lightroomissani säädetyt kuvat tulevat ulos paljon värikylläisempinä ja voimakkaampina. Tämän takia kuvia täytyy aina säätää hieman loivemmiksi ja harmaammiksi. Mielestäni se on hieman hankalaa ja nurinkurista sillä kuvien säätö kuitenkin perustuu siihen miltä kuva säädettäessä näyttää.

Ja lopuksi pieni ilouutinen: hienosäädin blogini tyylitiedostoa! Tästä lähtien voin siis laittaa suurempia kuvia ilman että blogin layout tuhoutuisi. Kuva säätyy automaattisesti blogin leveyteen sopivaksi ja kuvaa klikkaamalla se aukeaa täyteen kokoonsa. Ennen kuvat olivatkin naurettavat 800 pikseliä leveitä, mutta aion tästä lähtien suurentaa kuvakokoa jonkin verran. Joten klikatkaapa siis kuvia jos haluatte nähdä ne suurempina.

Tyylitiedoston säätö tuli muutenkin tarpeeseen sillä kännykällä lukiessa kuvat saattoivat mennä päällekäin eikä tekstin tasaus toiminut. Muita muutoksia olivat otsikoiden ja leipätekstin fontin vaihto sekä suurentaminen luettavammaksi.

---

Slush on the streets and bigger photographs

For a while, here's couple of digital shots I took two weeks ago. I don't use very much my digital camera, but I have to say that it's a very nice camera. I think it's almost 8 years old and the quality of the images are still very good even on the standards of today. The only bad side is that I don't have an autofocus lens, so I have to use my old manual lenses. Focusing can be sometimes quite difficult, because the camera is not designed for manual focusing. I used the live-view function for taking these photographs, which is excellent for still life or landscape photography.

The only thing which I don't like in digital photography is the Lightroom part (and archiving the photos). For some mystical reason my Lightroom puts out very saturated and contrasty photographs. This is why I have to decrease contrast and saturation in Lightroom in order to make them look good when I export them. I think this makes the whole Lightroom part little absurd, because I make the adjustments to the photograph on the basis how it looks like.

And some happy news in the end: I made some fine tuning to my blogs CSS-file! Now I can put bigger photographs here without ruining the layout of the blog. You can click the picture to open it full size. The width of the photographs used to be 800 pixels, but I am going to make them bigger from now on. So click on the photograph if you wan't to see it bigger.

Other changes were new and bigger fonts for titles and text. Now you can read this easily with your cell phone.

 

Näkymä takapenkiltä

Pari viikkoa sitten vietettiin maailman filmikuvauspäivää. Meinasin aivan kokonaan unohtaa tämän hienon teemapäivän. Nappasin kuitenkin pari kuvaa auton takapenkiltä ja tässä niistä se vähemmän tärähtänyt. 

 

Huomenna vietatään taas toista valokuvausaiheista teemapäivää - nimittäin maailman neulanreikäkuvauspäivää. Olen osallistunut tähän teemapäivään aiemmin ainakin jo kolmesti ja huomenna taas uudestaan. Tällä kertaa en ole valmistellut mitään erikoista, kuten esimerkiksi uutta kameraa, mutta eiköhän noilla vanhoillakin pärjätä.

---

A view from the backseat

There was the world film photography day two weeks ago. I almost completely forgot this happening, but I took few pictures from the backseat of the car. Here's the less shaken photograph.

Tomorrow will be another photography related theme day - the world pinhole photography day. I have attended at least 3 times to this happening and will join tomorrow as well. I haven't made anything special for this year such as a new camera, but I think I can join with the old ones.

Öisten katujen asukit

Tein edellisviikonloppuna pienen kuvausretken Turun öisille kaduille. Autot olivat jo nukkumassa, vaikka satunnaisia ohikulkijoita kyllä näkyi vaeltavan keskustan baareihin ja sieltä pois. Olen kai aikaisemminkin maininnut, että pidän katunäkymien ja autojen kuvaamisesta. Ja tässähän yhdistyvät kätevästi molemmat aiheet. 

 

Yökuvien ottaminen on hieman työlästä kun kuvat täytyy ottaa jalustalta ja valotukseen täytyy myös kiinnittää enemmän huomiota. Otan myös yleensä vain yhden kuvan kustakin kohteesta ilman haarukointeja, joten lopputuloksesta täytyy tulla kerralla hyvä. Näin ollen en siis juurikaan rajaa kuviani jälkikäteen vaan suoritan sen jo kuvausvaiheessa. Tämä metodi sopii minulle varsin hyvin ja tuottaa myös harvoin huonoa lopputulosta. Mutta se vaatii tietenkin myös kärsivällisyyttä ja keskittymistä.

 

Samalla tulin testanneeksi stand-kehitystä, jossa filmin annetaan kehittyä itsekseen noin tunnin verran ilman suurempia kääntelyjä. Jälki on oikein miellyttävää ja se sopii yökuvaukseen, sillä huippuvalot eivät pala puhki ja varjot saavat enemmän yksityiskohtia. Uskoakseni tavallinen filminkehitys ei olisi antanut yhtä sävykästä lopputulosta ja kuvissa olisi myös ollut enemmän puhkipalaneita ja täysin pimeitä kohtia. Lisäksi kehitysprosessi on varsin yksinkertainen ja helppo kun ei tarvitse vahdata kelloa ja käännellä kehityspurkkia jatkuvasti, vaan voi samalla vaikka lukea kirjaa tai lehteä sillä aikaa kun filmi kehittyy itsekseen. Lisää stand-kehityksestä täällä.

Täytyypä kokeilla stand-kehitystä jatkossakin sillä se on varsin helppo toimenpide. Itse asiassa tämä käyttämäni menetelmä taisi olla semi-stand -kehitys, sillä kääntelin kehityspurkkia pari kertaa kehityksen puolessavälissä. Millähän tavalla filmin prässäys ja stand-kehitys suhtautuvat toisiinsa...

---

Streets of the night

A week ago I made a little photography walk on the streets of Turku. The cars were already sleeping, but there were some people going to the bars of the city and back. I like photographing cars and streetviews and in this case I could combine them.

It takes a little effort to take night photographs, because you need to hassle with the tripod and think about the exposure a bit more carefully to get the correct exposure. Often I take only one photograph of each subject, so the result must be good right away. Also I crop my photographs very rarely afterwards so I do it in the viewfinder of my camera during the photography session.  This sort of working fits very well for me and I think the results are often very good. But of course it needs some time and patience.

With this film I tested the stand development method for the very first time. You just put the film in the tank with the developer and let it develope by on its own around an hour or so. I really like the results and I think the stand development method works very well with this kind of night photography. The highligths don't burn and there will be more details in the shadows. The developing process is also very easy and comfortable as you let the film develope while you are reading or doing something else. More about stand development here.

I think I'm going for stand development in the future. Actually this was a semi-stand development as I agitated the tank few times in the halfway of the process. I wonder how stand development works with pushed film...

Kadun varrella

Olen ulkoiluttanut uutta neulanreikäkameraani jonkin verran viime päivinä ja ajattelin tehdä sitä myös jatkossa. Otin eilen tämän kuvan kadun varrelle pysäköidyistä autoista. Keskustan ulkopuolelta löytyy jotenkin todella mukavia ja rauhallisia kadunpätkiä ja tämän kadun varrelta olen ottanut viime aikoina useammankin kuvan. Lisäksi ilta-aurinko valaisee sen vielä niin mukavasti. Pitäisi kai tehdä jonkinlainen kuvasarja neulanreikäkameralla ottamistani kuvista - ehkäpä viikon mittainen?

En ole mikään autofani, mutta niitä on mukava kuvata, koska ne ilmentävät niin hyvin omaa aikaansa. Nyt sitä ei ehkä huomaa, mutta kymmenen vuoden päästä jo paremmin.

5.5.2014

---

On a street

I've carried my new pinhole camera with me during the last days. Yesterday I took this picture of parked cars on a street. I like some of these quiet streets and this one is good because there is so pleasant light in the evening. Maybe I should take some kind of serie of photographs with my pinhole camera.

I'm not a big fan of cars, but I like to photograph them, because the style of car design refltect so good the time we are living right now. Probably you won't see it now, but after 10 years or more you'll see it better.

Moottoritieunelmia

Siellä ne kisailevat - villeinä ja vapaina. Pian koittaakin aika jolloin autot ajavat itse itseään ja me olemme vain matkustajia. Se aika on ehkä liiankin pian. Hyvästi vapaus.

-----

Highway dreams

There they are racing, wild and free. Soon we are only passengers as automobiles don't need anyone to operate them. That's propably too soon. Goodbye freedom.

Superautojen ohimarssi

Toukokuussa ajetun Gumball 3000 -retkueen reitti kulki myös Turun kautta ja niin päädyin minäkin satamaan ihmettelemään superautojen ohikulkua kun siihen oli sopiva mahdollisuus. En suinkaan ollut ainut utelias, sillä sataman kaduille oli ahtautunut satamäärin muitakin pääosin nuorehkoja miespuolisia katselijoita kameroineen ja tuning-Mazdoineen. Kieltämättä näky oli jokseenkin huvittava, mutta kertoo myös kilpailun saamasta huomiosta. Toinen huvittava piirre oli koko kilpailu ja sen myötä sattuneiden ylinopeuksien aiheuttama suuri julkinen halveksunta ja marina eri keskustelupalstoilla. Toisaalta Ferrari kulkee varmasti iloisemmin keskieuroopan valtateillä kuin Suomen roudan ja nastarenkaiden runtelemilla maanteillä.

Kokeilin nyt Ilfordin Pan F+ 50 -filmiä, joka on lajissaan hitainta joka on kamerassani koskaan ollut! Useimmat kuvat oli otettu varsin oudoissa valaistusolosuhteissa kuten esimerkiksi vastavaloon tai suoraan kirkkaassa auringonpaisteessa, joten täytyypä vielä ottaa uusintakierros filmin testaamiseksi. Viimeinen kuvista on otettu Kodakin T-Max 100:lle Nikkorin 85 mm:n linssillä.

 

Ai niin, bongasin erään Gumball-ferrarin Turussa juhannusviikolla. Onkohan se vielä maisemissa?


---

In May Gumball 3000 race went through Turku and as I had an opportunity, I was also in the harbour watching and photographing those exotic supercars. There was loads of other people too, but unfortunately you cannot see so many people in my photographs. I heard from news that many driver got fined by the police for speeding. The highest speedlimit in Finland is 120 km/h and it's not really much for a Ferrari or Lamborghini. Also the streets are often in quite poor condition nowadays so maybe you could have a smoother ride somewhere in central Europe. 

I also tested Ilford Pan F+ 50 b&w film. It gives a good and contrasty but still smooth result. Maybe I have to give a new try for another roll later. The last picture is taken on Kodak T-Max 100 film.