Punaiset täplät maisemassa

Otsikosta huolimatta tämä ei ole Leica-aiheinen kirjoitus, vaan pieni katsaus tekemiini valokuvauskokeiluihin. Keväällä testasin muutamaankin kertaan monivalotuksia, joissa olin ensin kuvannut filmin täyteen abstrakteja valoilmiöitä ja sen jälkeen kuvannut saman filmin uudestaan aivan normaalisti. Lopputuloksena oli hieman yllätyksellisempiä ja moniulotteisempia kuvia, joita ei voinut etukäteen juurikaan suunnitella sen tarkemmin.

Valoilmiöt toteutin vanhoilla monivärisillä jouluvaloilla. Tässä yhteydessä olin myös käyttänyt punasuodinta, joka oli tummentanut kaikki muut paitsi punaiset valot. Olen aiemminkin kokeillut samanlaisia monivalotuksia, mutta tämä oli ensimmäinen kertani värifilmillä.

Punasuodin oli ehdottomasti osuva valinta, sillä suuri määrä erilaisia värejä ja valoja sai muut kuvat näyttämään hieman haljuilta ja sekavilta näiden rinnalla. Onhan punaisissa valossa myös aina jotain sellaista arvokkaampaa hehkua kuin esimerkiksi haalean vihreissä tai keltaisissa valoissa.

---

The red dots in a landscape

Despite the title, this post is not about Leica cameras, but my photography experiments. During spring and winter I tested couple of times this multiple exposure technique. First I photographed a film roll with abstract light objects and then photographed the same film again normally. It resulted some surprising photos you can't plan beforehand.

I made these with old Christmas lights which were in multiple colours. In this case I used red filter to make all light spots turn red. I have tested this with black and white film, but this was the first time with colour negative film.

I think it was a good idea to use red filter, because great amount of different colours and lights made other photos look messy if you compare them with these ones. And there's always some special charm with red lights compared for example to pale green or yellow lights.

Kuvan takana: Verdandin talo

Tällä kertaa luvassa on jatkoa Kuvan takana -sarjaan.

Kuvaustyylini on yleensä melko perinteisen turvallinen ja aina silloin tällöin kaipaankin vaihtelua sekä kaavoista irrottautumista. Sen jälkeen kun tilasin Saksasta kerrallaan hieman enemmän filmiä varastoon, aloin myös kuvata runsaammin, kokeellisemmin ja vapautuneemmin.

Kuvassa on Turun Aurakadulla sijaitseva Verdandin talo. Kyseessä on monivalotus, mutta en muista tarkalleen kuinka monesta osavalotuksesta kuva koostuu. Yhteen valotukseen olen ottanut mukaan puiston puolella sijaitsevan puusta rakennetun Pudelma-veistoksen, joka näkyy kuvassa tummana varjona. Ensin otin epätarkan siluettikuvan Pudelmasta, jonka jälkeen kuvasin kadun toisella puolella sijaitsevan Verdandin talon moneen kertaan samalle filmiruudulle. Tällä tavalla voi saada aivan uudenlaisen kuvan monille niin tutusta rakennuksesta ja ympäristöstä.

Mikäli muuten haluat nähdä Pudelman hieman tarkemmin, se on nähtävillä osana kuvasarjaa, jonka olen ottanut neulanreikäkameralla joitakin vuosia sitten.

---

Behind the picture: Verdandi house

For a long time it's going to be some continuation to my Behinde the picture -series.

My photographing style is quite traditional and sometimes I just want to get rid off the that. When I bought a bigger amount of film from Germany, I started to photograph more and with less distortions. 

This is a photo of the Verdandi house located in Turku. I don't remember how many exposures I took for this, but I included a shadow of a nearby wooden sculpture called Pudelma. First I took a silhouette picture of the sculpture and then several photos of the building in same film frame. This way you can create a whole new picture of a familiar surroundings.

If you want to get a better picute of Pudelma, you can check out the pinhole photograph of it I took four years ago.

Moninkertaisia kuvia

Päätin taas pitkästä aikaa kokeilla päällekkäisvalotuksia. Tällä kertaa jaksoin jopa raahata jalustaa mukanani, joten sommittelu ja kohteen sijoittuminen kuva-alalle on ollut hieman täsmällisempää ja harkitumpaa kuin käsivaralla otetuissa päällekkäisvalotuksissa.

Aiemmissa kokeiluissani olen yleensä ottanut 3-4 valotusta ruutua kohden, jotta välttäisin sekavan lopputuloksen. Tällä kertaa lisäsin valotusten määrää ja otin 8 valotusta samasta kohteesta kuhunkin ruutuun. Joka valotuksen jälkeen siirsin kameraa aavistuksen, jotta kuvat limittyisivät kauniisti. Lopputuloksena on abstrakti ja hieman tärähtäneen oloinen tutkielma kohteesta, joka on kaikesta huolimatta kuitenkin selvästi tunnistettavissa.

Päällekkäisvalotukset voivat tuottaa mielenkiintoisia kuvia, mutta niitä otettaessa on kuitenkin huomioitava filmille päätyneen valon määrä kun kaikki valotukset lasketaan yhteen. Jos otat päivänvalossa 8 valotusta samalle filmiruudulle, mutta et kompensoi valotusta mitenkään, on lopputuloksena ylivalottunut kuva. Muista siis vähentää valotusta sen verran, että kaikki osavalotukset yhteensä tuottaisivat suurin piirtein oikean valotuksen. Yöllä tai hämärässä otetut päällekkäisvalotukset ovat sitten taas oma lukunsa.

Päällekkäisvalotusten ottaminen on varsin yksinkertaista ja mukavaa jos kamerastasi vain löytyy monivalotukset mahdollistava kytkin. Päällekkäisvalotuksilla voi kokeilla kaikenlaista lähes rajattomasti ja löytää uusia ja jännittäviä asioita arkipäiväiseksi muuttuneesta maisemasta.

---

Multiple photographs

I decided to take some multiple exposures for a long time. This time I even took my tripod, so the results are a bit more precise than on the ones I have taken before.

Earlier I have taken only 3-4 exposures in one frame to avoid a messy result. This time I increased the amount and took 8 exposures in one frame. After each shot I moved my camera just a little step that the pictures would make a nice pattern. The result is an abstract and shaky study of the subject, which is still easy to recognize.

Multi exposures can make interesting results, but you have to consider how much light the film is exposed to. If you take 8 shots in one frame in bright daylight without any compensation, it will lead to an overexposed photo. Remember to decrease the exposure in a way that all exposures together make the correct exposure. At night or in dark it’s of course another story.

Taking multi exposures is easy and simple if you have the multi exposure feature in your camera. You can try everything and find new and interesting things in your everyday surroundings.

Auringonpimennys - osa II

Pitkästä aikaa blogin puolella taas! Luvassa on mm. uutta tekstiä ja kuvaa nyt ainakin. En ole aivan lähiaikoina kuvannut kovin runsaasti, joten teen pienen aikamatkan keväällä olleeseen auringonpimennykseen. Teinkin aiheesta jo yhden kirjoituksen, jonka voit käydä lukemassa täällä. Tässä on toinen osa auringonpimennyksestä - nimittäin muutama tunnelmakuva ja filmikamerallani ottama monivalotus tuosta luonnonnäytelmästä. 

En ollut suunnitellut tai harjoitellut pimennyksen kuvaamista kovin paljon etukäteen, joten sotaan mentiin soitellen ja valotusaikoja ja aukkoarvoa sai hieman arvuutella. Ruuvasin linssin eteen punasuotimen ja polarisaatiosuotimen. Näiden lisäksi asensin linssin eteen vielä hitsauslasin ja kuvasin pimennyksen valotusajalla 1/125 s ja aukolla 5,6. Mahdollisuutena oli, että kuvista tulee täysin puhkipalaneita länttejä tai filmille ei tartu juuri mitään. No, onneksi näin ei käynyt ja näistä tunnistaa auringonpimennyksen.

Kuvasin pimennyksen monivalotuksena samalle filmiruudulle ja otin yhden kuvan 10 minuutin välein. Aloitin kuvaamisen klo 11.35 ja viimeisen kuvan otin tuntia myöhemmin klo 12.35. Pimennyksen syvin vaihe on myös kuvattu, ja se tapahtui klo 12.05. Pimennyksen syvin vaihe on siis keskimmäisessä valotuksessa. Kamera oli koko pimennyksen ajan paikoillaan jalustalla, joten tunnin aikana aurinko ei ehdi vielä kuva-alan ulkopuolelle kun käytössä on 85 mm:n objektiivi.

---

The solar eclipse - Part II

And here's a blog post for you for a long time! I haven't photographed so much recently, so here's a little view of the solar eclipse that took place on March. You can read the previous post about the eclipse here. This second solar eclipse post is about the photograph I took with my film camera and also here's some photographs I took during the eclipse.

I didn't plan so much how I take my solar eclipse photographs, so I had to guess and estimate the right settings to my camera. I had a red filter and a polarizer in front of my lens. I also had a welding mask glass and I used 1/125 s as the exposure time at f 5,6. There was a chance that the photographs become completely overexposed or nothing appears on the film. Luckily the settings were good and you can see the solar eclipse.

The picture above is a multiple exposure, so I took all these pictures on the same film frame. I took each picture in every 10 minutes. The first picture was taken at 11.35 and the last one at 12.35. The eclipse was deepest at 12.05, so here it's the middle eclipse picture. The camera was on the tripod during the whole eclipse, so the sun won't go outside of the film frame in an hour when you use a 85 mm lens.