Tammikuun kootut

En tiedä onko näin helmikuussa enää kovin ajankohtaista toivottaa hyvää uutta vuotta, mutta hyvää talvea nyt ainakin, kun sellainen on tänne vihdoin saapunut. Ja tämähän on vasta vuoden ensimmäinen blogikirjoitus, vaikka ajatuksenani oli toki kirjoittaa jo aiemmin. Käytin kuitenkin sen ajan enemmänkin kuvaamiseen, skannaamiseen ja kuvien katseluun kuin blogikirjoitusten laatimiseen.

Alkuvuoden ja oikeastaan koko viime vuoden loppuosan olen viihtynyt kamerani kanssa erityisesti Turun itäosien vuorilla kuten Pääskyvuoressa, Laukkavuoressa, Nummessa ja Varissuolla. Ja miksenpä olisi, sillä ne eivät ole ennestään kovin tuttuja paikkoja. Useimpien kuvien eteen olen taas jälleen kerran saanut palella ja nähdä vaivaa aika paljonkin, mutta onko se ollut kaiken vaivan väärtti?

Huomasin muuten äskettäin, että eräs osio Varissuon kuvista oli jäänyt melko pahasti alivalottuneeksi. Se on ikävää, sillä olosuhteet olivat muuten mainiot. Ilta oli kauniin utuinen ja kuunhohteella varustettu. Ehkä keväällä voisi kokeilla uudestaan kun silloin saattaa olla lämpimämpääkin.

Tässä nähdyt tammikuun kuvat oli muuten koostettu ainostaan kahdesta eri filmirullasta. Jäljellä on vielä pari kehittämätöntä rullaa sekä jonkin verran skannaamattomia ruutuja. Ja ken tietää mitä sieltä vielä paljastuu. Ehkä jotain hienoa – tai sitten jotain tavallista.

Tammikuusta ei jäänyt oikein mitään erityistä mieleen paitsi ehkä heti vuoden alussa uutisoitu Alexi Laihon kuolema. Ikävä uutinen ja se yllätti totaalisesti.

---

The January Collection

It's maybe too late for new year wishes as it's already February, but happy winter season at least. This is by the way the first post of this year even when I had in my mind to make posts earlier. But I used that time for photographing, scanning and watching pictures in different platforms.

I have spent quite of a slice of my time photographing in eastern parts of Turku during the beginning of this year and end of last year. And why wouldn't as I don't know these areas very well. I've had some freezing times and paid a lot of effort for my photographs, but has it been worth of all work?

I just found out that some section of my Varissuo photographs were quite badly underexposed. It's a pity as the evening was beatiful with all that hazy moonlight. Maybe I have to do another round in spring when it's warmer.

I made this collection out of two film rolls. I have still two rolls of undeveloped material and some unscanned frames. Who knows if there's something interesting – or just something non-interesting and normal.

I don't have any special memories or moments of this month except the news of Alexi Laiho's passing. That was sad and unexpected news.

Kevään valoa ja pitkiä varjoja

Kun vielä muutaman päivän ajan eletään virallista kevätkuukautta voi ihan hyvällä omatunnolla palata kuukausi-pari taaksepäin.

Maalis-huhtikuussa on jotain samaa kuin loka-marraskuussa. Ilmassa on koleutta, aurinko paistaa matalalta ja puut ovat lehdettömiä. Alkukevät ja loppusyksy on hyvää aikaa löytää valaistuksen luomaa yllättävää dramatiikkaa aivan lähiympäristöstä. Kirkkaana ja matalalta paistava ilta-aurinko luo syviä varjoja ja jyrkkiä kontrasteja. Tavallisina pitämämme jokapäiväiset maisemat saattavat muuttua mielenkiintoisiksi näkymiksi. Mutta usein ne myös katoavat yhtä nopeasti kuin ilmestyivätkin.

Kuvasin keväällä hieman vaihtelevaan tahtiin ja tässä muutama poiminta kahdelta eri filmiltä. Yleensä kiinnitän paljon huomiota varjoihin. Mielestäni ne ovat lähes yhtä tärkeä osa kuvaa kuin varsinainen kohde. Varjot voivat myös osoittaa katsojalle jotain sellaista, joka on kuvan ulkopuolella, mutta muuten olennainen osa ympäristöä. Se voi olla joko hetkellistä tai pysyvää, mutta kuvanottohetkellä kuitenkin todellisuutta.

---

The highlights and long shadows of spring

As there are only few days left this spring season, it's a good excuse to take a look at March and April. 

There is something similar with early spring and late autumn. Air is chilly, sun is shining at a low angle and there are no leaves in trees. This is a good time to find some dramatic scenes from your everyday surroundings. Bright low-angle sunlight creates deep shadows and high contrast scenes. The everyday surroundings can become interesting and somehow different. But these scenes tend to disappear as quickly as they were appeared.

I didn't photograph so actively during this spring and this is my selection from two different film rolls. I pay much attention to shadows when I am photographing. I think shadows can be almost as important part of a photograph as the subject. They can show something that is out of the photographs range, but crucial part of the environment. It can be momentary or permanent, but at the same moment when camera's shutter is released it's reality.

Talven lumimaisemia

Hetken aikaa on täälläkin saanut nauttia lumisesta talvesta. Jotkut ovat ehkä kärsineetkin. Armotonta valitusta teiden auraukseen ja jalkakäytävillä olleisiin lumikasoihin liittyen on ainakin saanut kuulla ja lukea vähän joka puolelta. Valitettavasti viime päivien vesisateet ovat jo huuhtoneet katuja ja lumihankia ja föhn-tuuletkin puhaltavat myös aivan nurkan takana, vaikka on vasta helmikuu.

Nämä muuten ovat ensimmäisiä kuvia tämän vuoden puolelta, jotka olen saanut kehitettyä ja skannattua. Ja pitihän tuo harvinaisuus eli tiekarhu myös kuvata kun sellainen sattui kohdalle. Niitä kun ei enää kovin montaa tässä kaupungissa ole.

---

Snowy winter landscapes

There has been some good and very snowy winter days recently. Some people may have even suffered of the amount of snow. At least you have seen and heard lots of complaints about the road maintenance and the snow piles that have been around the city. Unfortunately the rains have come and lots of snow is already melted. The weather forecast has even predicted warm winds and several plus degrees for the coming days even when it's February.

By the way, these are my first photos from this year that I have developed and scanned. And I had to take a picture of that road maintenance vehicle when I saw it because it starts to be a rare sight here.

Uuden vuoden tuulia

Tammikuuta on kulunut jo hyvän aikaa ja tässä on vasta ensimmäinen blogikirjoitus. Vuoden alku on aina pimeää ja hiljaista aikaa loppuvuoden hullutteluun verrattuna. Se on myös kuvaamisen kannalta hieman rajoittavaa. Vaikka onhan pimeydessä omat puolensa, kuten yökuvaus, salaman käyttö ja pitkän valotusajan kokeilut kunhan ei vain ole liian kylmä. Viime vuodessa on myös vielä runsaasti perattavaa kuten esimerkiksi iso läjä negatiiveja skannattavaksi, kuvaustietojen dokumentointia, arkistointia ja järjestelyä.

Olen miettinyt mitä valokuvaamiseen liittyviä tavoitteita voisin asettaa tälle vuodelle. Jotkut saattavat ottaa kontolleen esimerkiksi koko vuoden kestäviä tai muuten vain pitkiä projekteja, mutta itseäni tämä ei juuri nyt houkuttele. Ajattelin ehkä aloittaa solarigrafioiden kuvaamisen taas pitkästä aikaa tänä vuonna. Valitettavasti olen jo heittänyt vanhat ja kulahtaneet solarigrafiapurkit pois, joten täytyy tehdä uudet. Haluaisin myös hieman suurempaa negatiivikokoa kuin mitä tavalliseen filmipurkkiin mahtuu, joten se vaatii enemmän askartelua ja vaivaa.

Haluaisin myös tehdä jatkoa pienlehdelleni. Nyt kun selailen viime vuonna tekemääni lehteä, ei se näytäkään enää niin upealta, vaikka silloin olin siihen tyytyväinen. Pitänee siis tehdä muutoksia. Ehkä kuvien rinnalla voisi kulkea enemmän tekstiä tai jotain muuta sisältöä. Tein aivan äskettäin erään toisen pienen lehdykän ja siitä tuli hyvä. Se onkin hyvin tekstipainotteinen ja sillä on myös selkeä tarkoitus kuin vain olla hieno taiteellinen projekti.

Ajattelin kuitenkin kuvata pitkin vuotta kaikenlaista omaksi huvikseni arkistooni. Jos niitä kuvia ei kaipaa nyt, niitä saattaa kuitenkin kaivata joskus myöhemmin.

---

New winds for new year

There’s already plenty of January behind us and this is my first post this year. The beginning of the year is always dark and quiet time after the end of last year. It’s also a bit restricting when it comes to photography. Of course you could do night photography, flash photography and some long exposure experiments as long as there’s not too cold outside. I have also quite much work to do with last year’s photographs such as scanning, documenting and archiving tasks.

I have been thinking what would be my photography goals for this year. Some people take long projects that last whole year, but I’m not interested in them right now. I will maybe start to do solargraphy again this year. Unfortunately I have thrown away the old canisters for this so I have to do new ones. I would also like to have bigger negatives than empty film canisters are capable, so it requires more work.

I would also like to do another zine. Now when I look at the zine I made last year, it doesn’t look as fantastic as it looked back then. I have to do some changes. Maybe I should put a little more text side by side with the photographs. Recently I made a small zine kind of publication and it turned out good. It has a lot of text and it has a real purpose than just to be a nice artistic project.

After all I am about to continue photographing all kind of stuff for my own enjoyment and for my archives. If you don't need these photos now, you may need them later.

Vuosikatsaus 2018

On taas aika perinteikkään vuosikatsauksen. Mitään erityisiä teemoja tai suurempia projekteja ei ole ollut tänäkään vuonna käynnissä, vaikka maailmalla ja lähes kotinurkillakin on ollut kaikenlaisia ehkä hieman korkeammankin tason tapahtumia.

Näin jälkikäteen katsottuna, jonkinlaisia teemoja nousee kuitenkin esiin. Esimerkiksi kauppatorin ympäristö ja sen laidalle kohonnut nosturi esiintyvät hyvin monissa pitkin vuotta ottamissani kuvissa. Toriparkin rakentamisen myötä kauppatorin alta paljastunut 1600-luvun kadunpinta ja rakennusten kivijalat ovat myös olleet mielenkiintoinen näky.

Kauppatorin lisäksi olen kuvannut jonkin verran ympäri kaupunkia tapahtuneita vanhojen rakennusten purkutöitä. Kohteita on ollut eri paikoissa keskustaa kuin myös yliopistonmäellä. Olenkin pyrkinyt taltioimaan muuttuvaa kaupunkimaisemaa. Kun jokin rakennus saa lopulliset lähtöpassit katukuvasta, se ei sinne enää palaa ja siksi pidänkin niiden valokuvaamista tärkeänä ihan historiallisessa mielessä.

Kesän aikana tein myös ensimmäisen pienlehteni eli zinen. Tein siitä 20 kappaleen painoksen (jota on muuten vieläkin jäljellä). Lahjoitin yhden kappaleen graafikko-influensseri Kasper Strömmanille, joka yllätyksekseni kirjoitti siitä oikein kauniisti blogissaan. Rientäkääpä lukemaan oheisesta linkistä. Ajattelin myös tehdä jatkoa pienlehdelleni, mutta se tapahtunee sitten ensi vuoden puolella.

Kuvasin ahkerasti koko vuoden aikana ja aivan tarkkaa lukumäärää vuoden aikana kuvatuista filmirullista ei juuri tähään hätään ole, mutta nopeasti katsottuna niitä on kertynyt ainakin yli 60. Eli karkeasti laskettuna reilu rulla/viikko-tahdilla olen kahlannut tämän vuoden läpi. Alati kiihtyneeseen kuvaustahtiin saattaa olla vaikuttanut myös se, että tilasin Saksasta suuremman määrän filmiä ja aloitin myös syksyllä kehittämään mustavalkofilmejä kotonani. Saattaa kuulostaa yllättävältä, mutta kuvasin melko paljon myös värinegaa. Tähän katsaukseen valikoitui tällä kertaa kuitenkin vain mustavalkokuvia, sillä se on ollut pääsääntöisesti käytössäni.

Mutta näihin mustavalkoisiin kuviin ja tunnelmiin lopettaessani toivotankin parempaa ensi vuotta ja pitäkää kamerat vireessä!

Suoraa salamaa

Olen ennen kuvannut pelkästään luonnonvalossa, mutta muutaman viime vuoden aikana olen ottanut vanhan salamalaitteen vakituisempaan käyttööni. Kamerassani ei valitettavasti ole perinteistä etsimen päällä olevaa salamakenkää, vaan Nikon F3:n oma salamakiinnitys johon sopii vain tietyt Nikonin salamat. Adapterilla siihen saa kiinni muutkin ulkoiset salamalaitteet, mutta minulla ei ole adapteriakaan. Salamakuvausta varten käytössäni on kameraan kiinnitettävä kahva, johon salaman saa kiinnitettyä. Salaman signaali kulkee kaapelilla kameraan. Mutkikasta ja kömpelöä, mutta toimivaa.

Olen huomannut, että salaman käyttöä yritetään usein peitellä ja häivyttää kaikenlaisilla heijastimilla, himmentimillä tai epäsuorasti heijastamalla. Tämän lisäksi jotkut käyttävät pääsalaman lisäksi vielä orjasalamaa. Mielestäni rehellinen suora salama jyrkkine varjoineen on hyvin kiinnostava ja jollain tapaa myös raa'an todistusvoimainen. Suoralla salamalla ei peitellä lisävalon käyttöä tai yritetä tehdä valaistuksesta "luonnollista". Siksi ajattelin jatkossakin ottaa kuvia suoralla salamalla ilman suurempia hifistelyjä ja katsoa mitä tulee, sillä sattumalla on osansa.


Tähän loppuun olisi mainiosti sopinut suoralla salamalla otettu kuva jonkun kauhistuneesta naamasta, mutta valitettavasti sellaista ei ole nyt tarjolla.

---

Direct flash

For many years I've been photographing only in ambient natural light, but in these couple of years I have taken a flashlight as a part of my photography routine. Unfortunately there's not a standard hotshoe in my Nikon F3. This camera has it's own special hotshoe that takes only certain Nikon speedlights. I even don't have the adapter, so that's why I have a separate support for the flashlight. I know, it's complicate, but it works.

I have noticed that people tend to hide the use of a flashlight by using all kind of reflectors, diffusers or bouncing the light indirectly. Some people even use a slave flash. I think there's something interesting in direct flash and it has some raw power in it. If you use direct flash you are most likely not trying to hide it or make the scene look "natural". That's why I'm going to use direct flash in the future and be surprised of the results as there's always a surprise factor in it.

It would have been good to have a photo of someones horrified face illuminated by direct flash here, but unfortunately I don't have one right now.

Turun Muuri

Turun kiistelty toriparkkihanke on edennyt monien mutkien kautta siihen vaiheeseen, että kaivinkoneet jylläävät ja alustavat työt ovat saaneet alkunsa. Hankkeen myötä kauppatorin ympärille on kohonnut useiden metrien korkuinen vanerimuuri eristämään työt muusta ympäristöstä. Samalla bussi- ja taksiliikenne on siirretty kokonaan pois torin ympäristöstä.

 

Hankkeesta on edelleen ilmoilla paljon kiivaita mielipiteitä, mutta mielestäni rakennushanke on jollain tapaa tehnyt keskustassa asioimisen jopa mukavammaksi. Torin ympäristössä on nyt hyvin rauhallista ja turvallista liikkua kun meluava autoliikenne on poissa. Samalla jalankulkuun on vapautunut lisätilaa ja liikkumisen esteitä on poistunut toria reunustavilta kaduilta. Näin jalankulkijan näkökulmasta autoliikenne olikin se syy, joka aiheutti vaaroja, esteitä ja viihtyvyyden laskua torin ympäristössä.

Vielä toistaiseksi uutuuttaan hohkava muuri on tietysti uusi este, mutta useimmilla ei ole tarvetta tai halua mennä tarpomaan saviseen monttuun. Nauttikaamme siis pari vuotta hiljaisuudesta muurin varjoissa, kunnes 60-luvun autoilufantasiaan nojautuva kaupunki saa parkkihallinsa ja valtansa takaisin.

Olen kuvannut kauppatorin muutosta kevään, kesän ja syksyn aikana paljon, joten tästä onkin kehkeytymässä pitkäaikainen ja mielenkiintoinen seurantaprojekti.

---

The Wall of Turku

A new parking lot for hundreds of cars is now under construction in Turku. Location is under the marketplace so that means it's in the heart of the city. There's also a brand new wall around the construction site. All bus traffic and other traffic is moved away around the marketplace.

There are still lots of opinions about this controversial project, but I think it has made visiting the city center more pleasant as there is no car traffic and noise around it anymore. There is more room for pedestrians and less barriers. As from pedestrians perspective the car traffic made the surroundings more dangerous and less attractive.

For a couple of years we can enjoy the silence in the shadows of this wall, until this car fantasy city of 60's gets the new parking lot and it strengths back.

I have photographed quite lot the surroundings of marketplace during this year, so this is going to be an interesting long-term photography project.

Pääskyvuoren linkkitorni ja dark ambientia

Syyskuun puolella vietin taas aikaani vaikeakulkuisessa maastossa. Läheltä katsottuna kallion päältä kohoava Pääskyvuoren linkkitorni on kuuttomana ja tähtikirkkaana yönä kuin pahaenteinen Mordorin torni. Kauempaakin katsottuna se on varsin vaikuttava betoninen ilmestys.

Maasto ei sinänsä ollut vaikeakulkuista, mutta sopivan kuvakulman etsiminen lähes pilkkopimeässä ryteikössä mitättömän led-valon varassa oli oma haasteensa. Täytyy myöntää ettei dark ambient -soittolistan kuunteleminen ollut myöskään osuvin valinta samalla kun vaeltaa yksin tuntemattomassa ja pimeässä maastossa. Tai oli se omalla tavallaan osuvaa, mutta saattaa se mielikuvitus vähemmästäkin alkaa laukata.

Kaiken sen risukoissa ja metsiköissä tarpomisen jälkeen tulin kuitenkin ottaneeksi ainoastaan yhden kuvan ja senkin ehkä helpoimmasta ja itsestäänselvimmästä paikasta. Prisman valosaasteessa kylpevä torni tuli jonkin verran ylivalottuneeksi, mutta siinä se kuitenkin on – Pääskyvuoren linkkitorni.

Olen kuvannut tornia aiemminkin ja aion tehdä sitä jatkossakin. Vaikka kohde on vain staattisesti kallion päällä seisova torni, se on siitä huolimatta varsin mielenkiintoinen. Eri valossa, vuorokauden- ja vuodenajoissa tornin brutalistisessa, mutta omalla tavallaan kauniissa rungossa heijastuu monia erilaisia sävyjä ja tunnelmia.

---

The Tower of Pääskyvuori and Dark Ambient music

In September I spent some time in difficult walking surroundings. When you look at the link tower of Pääskyvuori in a moonless midnight it's like the infamous tower of Mordor. It's pretty impressive sight even when you look at it from a longer distance.

Darkness made the surrounding difficult to walk when I only had a small and dim led light with me. What made this even more interesting was that I was listening to dark ambient music playlist when I walked alone in the dark. It can make your imagination run wild.

After all the time I spent in the forest and bushes, I took only this one photo during the whole night. And that spot was the most easy spot you can find. Because of the ambient light of a nearby supermarket, the tower became a bit over exposed. But there it is – the Tower of Pääskyvuori.

I have taken photos of this tower earlier and will do that in the future too. Even when it's only a static structure, it's still fascinating and interesting subject. In different lighting conditions and seasons you'll see different sides of this brutal, but still somehow beautiful tower.

Kesän mustavalkoisia tunnelmia

Näin marraskuun alussa ja talviaikaan siirtymisen jälkeen on mitä mainioin hetki muistella kulunutta kesää. Kuvasin viime kesänä värifilmin lisäksi myös paljon mustavalkofilmiä. Oikeastaan enemmän kuin koskaan aiemmin. En ole ihan varma ovatko kaikki kesän filmit vielä edes kehitetty. Jääkaapissa on vielä joitakin rullia kehittämätöntä filmiä odottamassa vuoroaan. Osa jääkaapin filmeistä on kuvattu jo syyskuun puolella, mutta seassa pitäisi myös olla elokuun kuvia. Tarkempi sisältö selvinnee myöhemmin kun saan filmit kehitettyä ja pääsen skannaamaan ja tarkastelemaan negoja.

Kesä oli loppupuoliskoltaan poikkeuksellisen lämmin ja paikoin tukalan kuuma. Saattaa olla että en ole aivan tavoittanut helteisen kesän tunnelmaa kuviini, mutta se ei sinänsä ole ollut tarkoituskaan. Tässä on vain pienehkö raapaisu viime kesästä, sillä vielä löytyy iso läjä skannaamattomia filmejä. Luultavasti niiden seasta löytyy vielä jotain jännittäviä yllätyksiä, joiden olemassaoloa en edes muista.

Kaikki kesän mustavalkoiset kuvat taltioin Agfan APX-filmeille ja käytin sekä APX 100 että APX 400 -filmejä. Pidän huomattavasti enemmän APX 100:sta, sillä se on sekä kauniin sävykäs ja kontrastikas että hyvin terävä. Terävyys ei ehkä näy niin hyvin näissä skannatuissa kuvissa, sillä skannerissa voisi olla toivomisen varaa, mutta negoja katsomalla kuvat näyttävät todella rouhean kristallimaisen teräviltä.

---

B&W-moments from last summer

It's November so there couldn't be better time to take a look at the last summer. I used black and white film more than ever during this summer. I'm not sure if all the summer films are developed yet, but at least there are couple of rolls in my fridge waiting for developing. 

This summer was exceptionally hot in Finland. I think it was hot all over Europe. Probably I haven't reached the essence of summer in these photos, but it really hasn't been my goal. This is just a small scratch of the summer photos, because there's still a quite big bunch of film waiting to be scanned. I believe I will find some hidden gems among them.

All the b&w photos were taken on Agfa's APX films. I used both APX 100 and APX 400 films, but I prefer the APX 100, because the results are so beautiful, contrasty and sharp. You may not see the sharpness in these photos as my scanner could be better, but if you could look at the negatives you would see that they are really crispy and sharp.

Pimeyden ytimessä

Tänään on talvipäivänseisaus eli aurinko porottaa tällä hetkellä maapallon toisella puolella Kauriin kääntöpiirillä. Päivä on siis lyhimmillään täällä pohjoisella pallonpuoliskolla.

Jo marraskuusta lähtien valoa ei totta tosiaan ole ollut kovin pitkään tarjolla edes päiväsaikaan. Pimeydessä onkin saanut tarpoa jo hyvän aikaa.

Nyt kun olemme taitepisteessä, alkaa taas matka kohti valoa. Senkin huomaamiseen menee tosin useampi viikko. On ehkä hieman koomista, että olen käyttänyt hyvin hidasta filmiä nyt kun valoa on ollut kaikkein vähiten. Se ei tosin haittaa jos käyttää salamaa tai jalustaa kuten olen itse tehnyt.

---

At the epicentre of darkness

Today is the Winter Solstice which means that the day is shortest here in the Northern Hemisphere. 

From the beginning of November there is just a short period of time when there's plenty of light.

Now that we are in the turning point, the journey toward light starts. Although it takes some weeks before you can notice it. It's a bit funny that I have used very slow film now when there's not much light around. But it doesn't matter if you use flashlight or tripod as I have done.

Sateinen iltakävely

Taitaa olla viimeisiä hetkiä kun tohtii laittaa mitään talvikuvia ilmoille. Näin maaliskuun loppupuolella aurinko on kivunnut jo sen verran korkealle, että talvi tuntuu olevan entistä aikaa. Ja hyvä niin - illat ovat jo valoisia ja kevät tuo uutta energiaa.

Tässä muutama kuva reilun kuukauden takaa iltakävelyn varrelta. Kyseinen ilta oli hieman sohjoinen ja reissun jälkipuolella satoi lunta ja oli hieman tuulistakin. Kuvista sitä ei juuri huomaa, sillä valotusajat olivat sen verran pitkiä. Kameran linssiin satoi jotain lumen ja rännän sekaista rautatieaseman nurkilla, jolloin suurin hetkellinen lumisade alkoi.

Yökuvaus on ihan mielenkiintoista, mutta myös hieman vaivalloista ja aikaa vievää hommaa. Esimerkiksi jalustaa saa aina raahata mukanaan ja sopivien kuvauskohteiden löytäminen ja sommittelu vievät aikaa. Tämänkin kävelyn aikana otin neljä kuvaa ja koko reissuun taisi kulua arviolta parisen tuntia.

Mutta olen aina ollut sitä mieltä, että tulokset ratkaisevat eikä kuvien määrä. Mitäs minä millään huonoilla kuvilla olisinkaan tehnyt? Näihin olen ihan tyytyväinen, joten kannatti siis lähteä, vaikka kastuinkin.

Keulasta hajonneet autot alkavat ilmeisesti olla jo jonkinlainen vakiokuvauskohteeni, sillä näitä olen kuvannut talven aikana jo useampia.

---


Snowy evening stroll

It seems that there are last chances to put out some winter photographs. As the sun is already shining high in the sky, the winter seems to be over. And that's good as there's plenty of light in the evening and it gives some energy.

Here are couple of photos I took on February. It was snowing a bit wet snow, but you cannot see it in the photographs as the exposure time was long. In the railway station some snow went on my lens and made the photo a bit blurry.

I think night photography is interesting, but it requires some effort as you have to carry a tripod and it takes some time to find the subjects. During this stroll I took only 4 photographs and it was nearly 2 hours of walking.

For me what matters is a good result, not the quantity of photographs. I don't know what would I do with bad photographs. I'm quite happy with these photos so it was a good stroll.

I think cars with a broken front piece are about to be my new photographing subject as I have shot couple of these during this winter.