Katunäkymiä

Olen nyt kevään mittaan valokuvannut melko ahkerasti ja käytännössä katsoen kamera onkin aina ollut mukanani. Saattaa kuulostaa melko vaivalloiselta, mutta ainakin kamera on ollut valmiina siltä varalta jos vastaan tulee jotain mielenkiintoista tai yllättävää. Tällä tavalla pystyy muuten kätevästi välttämään ne tilanteet, joissa olisi tullut harmiteltua kameran jättämistä kotiin.

Tässä hieman katuvalokuvausta huhtikuulta ja vähän toukokuunkin puolelta. Katuvalokuvaus on mielenkiintoinen ja haastava valokuvauksen alue, jossa taltioidaan ympäristöstä bongattuja asioita, ihmisiä ja tapahtumia sivustaseuraajan roolissa. Taidokkaimmat katukuvat ovatkin ällistyttävän oivaltavia ja hienoja ajankuvia, jotka vain paranevat vanhetessaan. Ne voivat olla hauskoja, dramaattisia tai melkein mitä vain.

En ehkä ole vielä kovin harjaantunut katukuvaaja, mutta ainakin aloitteleva sellainen. Olen pyrkinyt siihen, että kuvissa esiintyvät ihmiset olisivat enimmäkseen vain kuvaa täydentäviä anonyymejä elementtejä. Eli mitään Bruce Gildenin tyylistä valokuvausta en ole ainakaan toistaiseksi harkinnut.

----

Street views

I have photographed quite a lot during this spring and I have carried my camera all the time with me. It may sound quite difficult to carry a heavy camera every day, but at least it's ready when something interesting or surprising happens.

Here's some street photography from April and May. Street photography is an interesting field of photography where you capture people, happenings and details in your surroundings from outsiders viewpoint. The most powerful street photos are just great pieces of every day life. They can be funny, dramatic or what ever.

I'm not a pro street photographer, but at least in a starting point. People are more or less anonymous elements in my photographs. So don't expect to see Bruce Gilden style street photography from me - yet.

Kevään neilikka

Kokeilin alkuvuodesta valaistuksen vaikutuksia asetelmissa ja tässä jatkoa. Aikaisemmin julkaisemaani kirjoitukseen laitoin värikuvia, mutta tässä vielä myöhemmin ottamani mustavalkokuva.

Täytyy sanoa, että mustavalkofilmien parissa työskentely on paljon miellyttävämpää ja mutkattomampaa kuin värifilmien, koska tällöin ei esimerkiksi tarvitse säätää ja arvailla väritasapainoa johonkin sellaiseen oletettuun oikeaan suuntaan. Skannerin suoraan antamat värit eivät yleensä ole mikään absoluuttinen totuus ja paljon myös riippuu siitä millaiselta näytöltä kuvia katselee ja minkä perusteella säätöjä tekee.

Pelkästään kontrastin ja valoisuuden säätämisessä sekä etenkin roskien poistamisessa on jo tarpeeksi työtä, varsinkin jos kuvia on suuri määrä. Sain muuten pari päivää sitten kokea tämän ihanuuden kun skannasin ja käsittelin kerrallaan yli 70 kuvaa. Jatkossa sitten vähemmän kerrallaan.

Tässä neilikka keväälle.

---

Carnation of spring

Here's some follow up to my lighting tests in still-life photography. I had some colour shots, but here's a b&w photograph which I took later.

I have to say that working with b&w film is much easier than working with colour film, because you don't have to fine tune the colour balance at all. What comes out from the scanner may not be the truth. Result depends also on what kind of display you use. 

Fine tuning contrast and removing the dust particles is enough of work if you have a lot of photos on your work list. Just a couple of days ago I had over 70 photos to be scanned and retouched at the same time. Next time less work for once.

Here's a carnation for spring.

Mies tolpassa ja muita kuvia

Kuvasin jokin aika sitten yhden rullan Mamiyalla. Tämä on muuten ensimmäinen mustavalkorulla tällä kameralla taas pitkään aikaan ja jatkoa on myös luvassa.

Mamiyassani on tällä hetkellä keskeneräinen rulla sisällä ja se on viittä kuvaa vaille kehitykseen vietäväksi. Odotan mielenkiinnolla mitä tulee, sillä kyseessä on viime vuoden puolella vanhentunut Ilfordin FP4 Plus. Filmin vanheneminen tuskin on mikään ongelma, sillä olen säilyttänyt sitä jääkaapissa ja osin pakastimessakin. Eikä se muutenkaan ole mitenkään dramaattisesti vanhentunutta. Aiemmin olen kuvannut ainoastaan yhden rullan FP4:llä, joten tämänkin puolesta ihan mielenkiintoista vaihtelua. Sitä paitsi FP4 on oikein laadukasta filmiä, enkä ihmettele minkä takia sillä on jopa faneja.

Tässä siis vähän keväisiä näkymiä Turusta. Täytyy myöntää, että tämä on muuten taas melko hyvä edustus siitä millaisia kuvia olen viime aikoina ottanut. Filminä olen käyttänyt Ilfordin HP5 Plussaa. Koska rullafilmin reunojen skannaamisessa on ollut vähän ongelmia ja mielestäni ne kuuluvat oleellisesti kokonaisuuteen, päätin lisätä näihin mustat reunat itse.

----

Man in the light pole and other photographs

Few weeks ago I finished this roll with my Mamiya. By the way, this is the first b&w film with this camera for a long time and there will be more b&w work in the future.

Right now there's a roll in my Mamiya and there's just 5 frames left. I'll wait for the results as the film is little outdated Ilford FP4 Plus. I don't think the film being old is going to be a problem as I have stored it in my fridge and frozer too. I have shot only one roll of FP4 before this, so it's going to be some change for me too. FP4 is also quality film and it's not a surprise that it has some fans too.

Here's some views from Turku. I must say that these photos represent quite well what my photographs are about nowadays. Film I used for these was Ilford HP5. Because there has been some problems scanning the whole frame of 120-film, so I decided to add black frames for these.