Sivut

perjantai 9. marraskuuta 2018

Testissä Fujifilm Pro 400H

Vaikka olen kuvannut jo useita vuosia, markkinoilla on edelleen paljon filmejä joita en ole koskaan kokeillut. Tällä kertaa testissä on Fujin Pro 400H. Kyseiseen Pro-sarjaan kuuluu kaksi versiota: Pro 400H ja hitaampi Pro 160 NS. Ja kuten aiemminkin, testi on lähinnä normaalissa käytössä kertyneitä kokemuksia. Kesäkuussa nimittäin oli se hetki kun latasin ensimmäisen Pro 400H-rullan kameraani.



Näin alkuun täytyy antaa ensimmäiset pisteet jo pelkästä tuotepakkauksesta. Se on värimaailmaltaan ja suunnittelultaan kaunis sekä antaa vaikutelman hyvästä värintoistosta ja korkeasta laadusta. Kenties vihreän ja violetin yhdistelmä miellyttää silmääni ja kultakirjaimillakin saattaa olla vaikutusta. Mielestäni tämä onkin hyvä esimerkki siitä miten jo pelkkä pakkaus voi houkutella kokeilemaan itse tuotetta. Esimerkiksi Kodakin Portran pahvikotelo ei yllä aivan samaan visuaaliseen vaikutelmaan, vaikka tuote itsessään on erittäin hyvä ja klassikko.

Tähän testiin valikoituneet kuvat eivät edusta mitään yltäkylläistä värien juhlaa, sillä kohteet sattuivat olemaan harmaita samoin kuin kuvausolosuhteetkin. Hieman värikkäämpiäkin otoksia olisi niiden kolmen rullan seasta ehkä löytynyt, mutta skannausjälki oli monin paikoin niin karkeaa, että päädyin ottamaan tällaisen kattauksen. Itse en omista keskikoon skanneria, joten uusintaskannaus tätä varten ei onnistu aivan käden käänteessä.




Kolmen rullan jälkeen filmistä jäi sellainen kuva, että värit ovat hieman kylmiä ja magentaan taipuvia. Mutta en pysty sanomaan kuinka totuudenmukaisen kuvan filmin ominaisuuksista saa pelkästään kotioloissa tapahtuneen negatiivien skannaamisen perusteella. Digitoituun kuvaan vaikuttavia muuttujia ja säätömahdollisuuksia on paljon ja mikä niistä onkaan oikea? Myös omassa työnkulussa saattaa olla parantamisen varaa. Skannaus on usein niin tuskaisaa hommaa, että sen haluaisi vain hoitaa mahdollisimman ripeästi. Nuo mielenkiintoiset punertavat alueet kuvien reuna-alueilla ovat muuten skannauksesta johtuvia.

Kaikesta huolimatta sanoisin filmin kuitenkin olevan varsin mainio valinta kaikenlaiseen yleiskuvaamiseen. Kokeile itse ja hämmästy!

---

Test: Fujifilm Pro 400H

There are still lots of films I have never tried even when I've been photographing quite long already. This time I am testing Fuji's Pro 400H film. There are two versions of this film: Pro 400H and a slower Pro 160 NS. This is not a scientific test, but only my own experiences after shooting 3 rolls of this film. In June was the moment when I loaded first time this film in my camera.

I have to say that I really like the package of this film. I like the colours and design and it gives me a good impression of the quality. Maybe the green and purple design and golden letters do the trick for me. I think this is a good example how a package can make you want to try the product itself. For Kodak Portra's package this doesn't work the same way, even when I know it's still a classic product.

The photos you see here are not full of colours as my subjects were grey and the circumstances were grey too. There could have been more colourful photos among those 3 rolls I shot, but most of the scans were so coarse, that I decided to pick these photos. I don't have a medium format scanner so I cannot re-scan them quickly for this.

The film is allover good, but I the colours seem to be cool and maybe a bit towards magenta. I don't know is it even possible to make a clear opinion of the characteristics of the film after you have only scanned them with a non-professional flatbed scanner. There are so many variables and things to adjust and who knows what is the right way to go? I could also improve my work flow when it comes to scanning, but often that scanning part is just so painful that I want to get over it quickly. Those interesting magenta parts you can see are produced by the scanner.

After all I would say that this is a really recommended film for all kind shooting. Try it and be amazed!

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti