Ajatuksia filmille kuvaamisen autuudesta

Jotkut ehkä ihmettelevät miksi kukaan valokuvaisi enää filmille ja silloin tällöin sitä myös kysytään minulta. Monet pitävät sitä kuitenkin hienona harrastuksena ja niin minäkin, sillä sitä se myös on. Filmille ja digille kuvaamisen ero ei mielestäni ole pelkästään eri medialle tallentaminen. Filmille kuvaaminen on tuntumaltaan muutenkin melko erilaista. Itse olen kiinnostunut nimenomaisesti juuri filmille kuvaamisesta ja se on myös tärkeä harrastukseni.

Vanha sotaratsu: Nikon F3. Tällä on otettu suurin osa täälläkin nähdyistä valokuvista.

Kuvatessani filmikameralla, huomaan lopputuloksen olevan usein parempi kuin digikameralla ottamani kuvat. Kyse ei tietenkään ole siitä, että filmikamera olisi niin paljon parempi kuin digikamera, vaan taustalla vaikuttaa oma filosofiansa filmille kuvaamisen rajoittuneisuudesta. Tämä pakottaa suhtautumaan asiaan hieman eri tavalla joka vaikuttaa myös lopputulokseen. Teknisesti digikameralla saa aivan yhtä hyviä kuvia tai ehkä jopa parempia kuin filmikameralla. Mielestäni suurin ero on kuitenkin itse kuvaustapahtuma. Digikameralla ottamani kuvat eivät ole usein yhtä huolella otettuja kuin filmikameralla ottamani kuvat. Mikseivät? En oikeastaan tiedä, mutta filmikuvauksen rajoitukset varmasti ohjaavat kuvaamistani melko paljon.

Joitakin esimerkkejä filmille kuvaamisen rajoittuneisuudesta: 

1. ruutuja on vain rajallinen määrä 
2. jokainen otettu kuva maksaa
3. lopputuloksen näkee vasta myöhemmin
4. filmin vaihtaminen olosuhteiden mukaan on hankalaa
5. filmin kehitys vaikuttaa lopputulokseen
6. filmin voi kehittää vain kerran.

Tässä muutama syy miksi filmillä kuvaamisesta tulee usein paljon harkitumpaa kuin digikuvaamisesta. En muutenkaan pidä aivan massiivisista kuvamääristä, joten tälläkin perusteella pyrin ottamaan kuvia harkitusti myös digillä. Yleensä ajatuksenani onkin, että jokainen ottamani valokuva voisi jo sellaisenaan olla yksittäinen teos. Hahaa! Tietenkään tämä ei pidä aina paikkaansa sillä harhalaukauksia tulee myös otettua.

Tässä joitakin vuosien mittaan käyttämiäni filmejä.

Omasta mielestäni filmille kuvaaminen parantaa kuvien laatua, mutta se vaatii ehkäpä jonkin verran harjaantuneisuutta ja kuvallisen ilmaisun kehittyneisyyttä ennen kuin tähän pisteeseen päästään. Digillä valokuvauksen opettelu on halvempaa ja muutenkin kivuttomampaa, mutta filmillä kuvaaminen on muuten vain mukavampi harrastus.

Ja lopuksi vielä muutama filmikuva viime vuodelta.

----

Thoughts about film photography

Some people wonder who would take film photographs nowadays and sometimes I am also asked about it. Many people think that photography is a fine hobby and I agree, because it really is. The difference between film and digital photography is not only the use of different medias, but the feeling is different - film photography has its own feeling. And I am into film photography because it's my hobby.

When I use my film camera I find that the final result (in good circumstances) is often much better compared to the photographs I've taken with my digital camera. This doesn't mean that my film camera would be so much better than the digital one, but there's a certain philosophy behind it. Film photography is more limited than digital photography and it forces the photographer to adapt to the situation and the limitations of it. Technically digital photographs are as good or even better as the film photographs. In my opinion the biggest difference between these two comes from the photography session itself. My attention in the photography session is much looser when I use my digital camera. Why? I don't know for sure, but the idea of limitated technology is certainly behind it. 

Some examples of limitations in film photography:

1. you have only 36 frames (or less)
2. you have to pay for every picture you take
3. you can see the result much later
4. it's difficult to change the film or ISO-settings in the middle of shooting
5. the development of the film affects to the final result
6. you can develope the film only once.

These limitations are guiding the photographer and tend to make the photography session much considered when film is used. I don't like to take loads of photographs on each subject even if I use my digital camera. The guideline for me is that each and every photograph I take could be a work of art on their own. Of course this is not true, because I also take unnecessary and failed photographs.

For me taking film photographs increases the quality of my photographs, but it has also required lots of work and experience to get this level. It's easier and cheaper to start with digital, but I think film photography is a much better hobby.

Tie Helsinkiin

Kävin marraskuussa Helsingissä yhdellä keikalla ja tein matkani Onnibussin näköalapaikalla eli toisen kerroksen ensimmäisessä penkkirivissä. Näkymät olivat oikein mainiot ja tuo taitaa olla niitä bussin ainoita paikkoja, joissa on edes hieman jalkatilaa. Matkustaminen halpabussilla oli edullista ja joustavaa, mutta jalkatilalla ei juuri päässyt juhlimaan - ainakaan niissä muissa penkkiriveissä. Ensimmäinen kuvista on kaksoisvalotus: ensimmäinen valotus on otettu digiboksini kellosta eräänä unettomana yönä ja toinen bussin ikkunasta. Nauttikaa matkasta!

Kyllä tuollainen linjakas moottoritie voi omalla tavallaan olla kaunis. Muistaakseni erään suuren rakennusliikkeen pomo oli taannoin kritisoinut nykyisiä silta-, tunneli- ja tierakenteita, jotka hänen mielestään tehdään liian esteettisen näköisiksi. Tietysti lisäpanos suunnitteluun ja rakentamiseen tuo myös lisäkustannuksia, mutta kyllä esteettinen ympäristö tuo myös lisäarvoja. Ei kaiken rakentamisen tarvitse olla ainoastaan tekniset kriteerit täyttävää kulmikasta bulkkitavaraa, vaan samalla voi tehdä myös esteettisesti korkeatasoisempia ratkaisuja ja etenkin jos ne tulevat ympäristöön ihmisten näkyville.

---

The road to Helsinki

Last November I made a trip to Helsinki to see one concert. I went by bus and got a seat with this nice view in a front of the bus. This is propably the only seat with a good space for legs, by the way. The first picture is a double exposure: the first exposure is of my televisions digital receivers display (taken on a sleepless night) and the second exposure is from the bus window. I really like the result.

The highway can definitely have some beauty in it. A head of a big construction company has said that bridges, tunnels and road constructions are often made too beautiful and good looking. I understand that costs are bigger as it requires more work and time to design and build them, but I also respect the higher aesthetic values of build environment. Nobody wants to stay in an ugly environment.