Sain taas kehitettyä muutaman filmirullan ja päätin laittaa pari kuvaa tänne blogin puolelle aivan tuoreeltaan. Nämä kuvat ovat eräältä elokuun alkupuoliskolla tekemältäni lämpimältä myöhäisillan kaupunkivaellukselta. Nyt kun jälkikäteen ajattelee, olisin toki voinut ottaa enemmänkin kuin vain neljä kuvaa koko reissulla. No, tässä ne kaikki kuvat kuitenkin ovat.
Lähdin melko myöhään liikkeelle ja ilta alkoikin olla jo hämärä. Mahdollisuudet kuvan tärähtämiselle kasvoivat myös sitä mukaa kun ilta edelleen pimeni. Kuvasin käsivaralta ilman jalustaa ja olenkin iloinen, että kuvat onnistuivat oikein mainiosti. Vaikka valotusajat venyivät jopa vaarallisen pitkiksi, kuvat eivät tärähtäneet mitenkään ja tarkennus osui myös kohdilleen. Käsisäätöinen tarkentaminen voi olla yllättävän hankalaa hämärässä. Onnistuin myös käyttämään kirkkaana paahtavia mainosvaloja hyväkseni kohteiden valaisussa.
Olen innostunut kuvaamaan näyteikkunoita, mainosvaloja, erilaisia liikennevälineitä ja arkisen elämän yksityskohtia. Niihin sisältyy mielenkiintoisia kirjoittamattomia tarinoita ajasta jota elämme. Juuri nyt näyteikkunat, mainoskyltit tai bussipysäkit saattavat näyttää tavanomaisilta ja arkisilta, mutta eron huomaa vasta sitten kun ne ovat kadonneet katukuvasta tai korvautuneet uusilla. Kuvittele näkymä esimerkiksi 80-luvun ostoskadulta. Näyttäisi varmasti tutulta, mutta silti niin erilaiselta.
Historiaan liittyvä näkökulma onkin eräs asia joka motivoi kuvaamaan. Tänään otettu valokuva on huomispäivän historiaa, mutta mielenkiintoista siinä on se, että sen voi nähdä vasta vuosien päästä.
---
Artificial light and darkness of August
I just developed couple of films and I decided to put some new and fresh photos here on the blog. I took these photos on a steamy warm night in August. I could have taken more than only 4 photos, but here they all are.
It was already quite late when I left home and the evening started to be quite dark. The possibilities to get blurry photos were growing as the night was falling. I took these without a tripod and I'm very happy that these turned out very well. The exposure times were dangerously long, but photos are still sharp and in focus. It can be quite difficult to focus manually in dark. I managed to use bright commercial lights to illuminate my subjects.
For some reason I'm interested in photographing shop windows, neon lights, different vehicles and details of our every day life. They tell some interesting unwritten stories of our time we are living right now. The details may look very ordinary now, but you'll see the difference when it has disappeared from the streets. Think about a photograph of a shopping street of 80's. It may look very familiar, but still so different.
History is one of the aspects that motivate me to take photographs. A photograph taken today is history of tomorrow, but the interesting part is that you'll see it only years after.
maanantai 29. lokakuuta 2018
Keinovaloa ja elokuun hämyä
Tunnisteet:
Agfa APX 400
,
filmi
,
kaupunki
,
Nikkor 50/1.8
,
Nikon F3
,
Rodinal
,
street
,
yö
keskiviikko 24. lokakuuta 2018
Kesän värikkäitä kuvia
Selailin vuoden aikana ottamiani kuvia ja päätin tehdä tähän
pienen koosteen. Keväällä ja kesällä käytin pitkähkön tauon jälkeen hieman
aktiivisemmin Mamiyaani. Kamera on itse asiassa tälläkin hetkellä aktiivisemmassa
käytössä. Se on mainio, vaikkakin hieman raskas laite ja kiintymyksestä kertoo välillemme
muodostunut pieni viha-rakkaussuhde.
Kesällä käytin kamerassani erityisesti Portraa. Lisäksi
kuvasin pienehkön määrän Ektaria ja jokusen rullan Fujia. En tiedä onko osassa filmeistä
tapahtunut jonkin sortin kehitysvirhe vai johtuvatko epämääräiset aaltomaiset
rannut vain huonosta skannauksesta ja pieleen menneestä käyrien säätelystä. Se
hieman harmittaa, enkä laitakaan tänne niitä joissa se kaikkein selvimmin näkyy. Tuossa rakennustyömaalta otetussa kuvassa näitä juovia on kuitenkin nähtävillä mikäli haluat niitä aivan varta vasten tutkia.
Elokuussa kuvaamani rullaan olin sen sijaan oikein
tyytyväinen, sillä siinä oli hyvät ja tasaiset värit ja sisältökin oli
onnistunut. Liekö fotoliikkeessä olleet tuoreet kehitteet koneessa. Ainakin kyseinen kuvausreissu oli mukava, sillä maisema avautui kirjaimellisesti aivan uudessa valossa kun sateisen ja harmaan päivän jälkeen alkoi aurinko illalla paistaa. Viimeinen kuva kauniista Citroenista on siltä reissulta.
---
Colourful pictures from the summer
I just browsed some old photographs I have
taken during this year and decided to make a little collection here. After a
long pause I used my Mamiya a little more frequently. Actually this camera is
at the moment in my active use. It is a brilliant, but quite a heavy camera and
I kind of have a love-hate relationship with it.
During the summer I used especially Kodak
Portra in my camera. I also shot some rolls of Ektar and Fuji. I don’t know if
there has been some kind of issue with developing some of the films as there
are some weird waves in some photos. It can also be a result of bad scanning and
bad adjusting of the curves. It’s a pity, but I don’t put here those photos
where it's very visible. Okay, you can see some stripes on the one that is taken in the building construction site.
I was happy with the roll I shot in August as
the colours were nice and
pictures allover good. Maybe they had some fresh developers in the photo lab. I liked that particular session because after the gray and rainy day the sun started to shine in the evening and everything was illuminated beautifully. The last photo of that nice red Citroen is from that session.
Tunnisteet:
filmi
,
kesä
,
Kodak Ektar 100
,
Kodak Portra 400
,
Mamiya 645
,
street
,
värinega
perjantai 19. lokakuuta 2018
Tyhjän filmirullan arvoitus
Kävin pari päivää sitten fotoliikkeessä hakemassa
kehityksessä olleen filmin takaisin. Jo liikkeen kassalla todettiin filmin
olevan kuvaamaton. Avasin pussissa rullalla olleen filminkaistaleen ja toden
totta – yhtä ainuttakaan ruutua ei ollut tarttunut koko filmille.
Jäin miettimään mikä olisi voinut mennä vikaan. Kuvasin
tämän rullan Mamiyalla, joten muuttujia oli hieman enemmän kuin
kinofilmikameralla. Filmi oli varmasti kulkenut kameran läpi sillä se oli siististi
ottopuolassa kun poistin rullan kamerasta. Kamerassa ei myöskään ollut teknistä
vikaa sillä testasin suljinta jälkikäteen ja kuvasin myös onnistuneesti yhden
rullan tämän tapauksen jälkeen.
Eräs poikkeuksellinen seikka kuitenkin muistui mieleeni. Kun
joskus syyskuun puolella latasin filmin kameraan, kesti filmin automaattinen
kelaaminen ensimmäisen ruudun kohdalle poikkeuksellisen pitkään. Mietin jo
silloin mahtoiko filmi edes tarttua ottopuolalle. Mutta kuten jo aiemmin
totesin, filmi oli ottopuolalla kun otin kuvatun rullan pois kamerasta.
Kamerassa eikä filminsiirrossa ollut vikaa, joten tässä
vaiheessa mieleeni tuli vain kaksi asiaa jotka olisivat voineet mennä pieleen:
latasin filmin epähuomiossa väärin päin tai sitten filmissä oli valmistusvirhe.
Mietin vain voiko rullafilmin valmistuksessa edes tapahtua sellaista virhettä,
että filmi olisi esimerkiksi taustapaperin väärällä puolella. Todennäköisesti
ei. Joten ehkä minä sitten vain asensin filmin vahingossa kelautumaan
yläkautta, vaikka sen olisi pitänyt kelautua alakautta. Tulin siis ilmeisesti kuvanneeksi
filmin taustapaperille itse filmin sijasta.
Oli miten oli – menetin 15 kuvaa ja se hieman harmittaa.
Mutta tällaisia yllätyksiä voi sattua kun touhuilee
filmikameroiden kanssa.
---
The mystery of an
empty film roll
I got my film back from a photo lab couple of
days ago. They said right away on the desk that the roll was empty. As I looked
at the negative roll there really wasn’t a trace of anything. It was empty!
I was wondering what would have gone wrong. I
shot this with my Mamiya, so there were more variables than with a 35 mm
camera. For sure the film was run through the camera as it was on the take up
spool when I took the film out of the camera. There wasn’t any technical issue
with the camera as I tested the shutter and photographed another roll successfully
after this incident.
But there was something odd when I loaded the
film in September. My camera was winding the film for exceptionally
long period of time to the first frame (my camera does this automatically). I
remember thinking if the film was even on the take up spool. But it was as I
said earlier.
There weren’t any issues with the camera or transferring
the film so I figured out two things that could have gone wrong: I loaded the
film in a wrong way or there was a manufacturing defect with the film. I just
wonder can it even be possible that the film is on the wrong side of the
backing paper. Probably not. So I think I just made the mistake and end up
photographing the backing paper instead the film.
Anyway, I lost 15 photos and it’s a bit
annoying.
Tunnisteet:
filmi
,
Mamiya 645
,
valokuvaus
keskiviikko 3. lokakuuta 2018
Moninkertaisia kuvia
Päätin taas pitkästä aikaa kokeilla päällekkäisvalotuksia.
Tällä kertaa jaksoin jopa raahata jalustaa mukanani, joten sommittelu ja kohteen
sijoittuminen kuva-alalle on ollut hieman täsmällisempää ja harkitumpaa kuin
käsivaralla otetuissa päällekkäisvalotuksissa.
Päällekkäisvalotukset voivat tuottaa mielenkiintoisia kuvia,
mutta niitä otettaessa on kuitenkin huomioitava filmille päätyneen valon määrä
kun kaikki valotukset lasketaan yhteen. Jos otat päivänvalossa 8 valotusta
samalle filmiruudulle, mutta et kompensoi valotusta mitenkään, on
lopputuloksena ylivalottunut kuva. Muista siis vähentää valotusta sen verran,
että kaikki osavalotukset yhteensä tuottaisivat suurin piirtein oikean
valotuksen. Yöllä tai hämärässä otetut päällekkäisvalotukset ovat sitten taas oma
lukunsa.
Aiemmissa kokeiluissani olen yleensä ottanut 3-4 valotusta
ruutua kohden, jotta välttäisin sekavan lopputuloksen. Tällä kertaa lisäsin
valotusten määrää ja otin 8 valotusta samasta kohteesta kuhunkin ruutuun. Joka
valotuksen jälkeen siirsin kameraa aavistuksen, jotta kuvat limittyisivät kauniisti.
Lopputuloksena on abstrakti ja hieman tärähtäneen oloinen tutkielma kohteesta,
joka on kaikesta huolimatta kuitenkin selvästi tunnistettavissa.
Päällekkäisvalotusten ottaminen on varsin yksinkertaista ja
mukavaa jos kamerastasi vain löytyy monivalotukset mahdollistava kytkin. Päällekkäisvalotuksilla
voi kokeilla kaikenlaista lähes rajattomasti ja löytää uusia ja jännittäviä
asioita arkipäiväiseksi muuttuneesta maisemasta.
---
Multiple photographs
I decided to take some multiple exposures for a
long time. This time I even took my tripod, so the results are a bit more
precise than on the ones I have taken before.
Earlier I have taken only 3-4 exposures in one
frame to avoid a messy result. This time I increased the amount and took 8
exposures in one frame. After each shot I moved my camera just a little step
that the pictures would make a nice pattern. The result is an abstract and
shaky study of the subject, which is still easy to recognize.
Multi exposures can make interesting results,
but you have to consider how much light the film is exposed to. If you take 8
shots in one frame in bright daylight without any compensation, it will lead to
an overexposed photo. Remember to decrease the exposure in a way that all
exposures together make the correct exposure. At night or in dark it’s of
course another story.
Taking multi exposures is easy and simple if
you have the multi exposure feature in your camera. You can try everything and
find new and interesting things in your everyday surroundings.
Tunnisteet:
Agfa APX 400
,
filmi
,
monivalotus
,
Nikkor 20/2.8
,
Nikkor 50/2
,
Nikon F3
,
Rodinal
,
tekniikka