Hallittua epäterävyyttä

Muutama kuukausi sitten törmäsin netissä valokuviin, joissa oli hyvin hallittua epäterävyyttä. Harmikseni en enää jälkeenpäin löytänyt niitä, mutta päätin itsekin kokeilla epäterävyyttä eräänä valokuvauksen tehokeinona. 

Monesti ajatellaan, että epäterävä valokuva olisi myös epäonnistunut. Voihan se olla niinkin, mutta onnistuminen riippuu myös siitä millä tavalla kuva on epäterävä. Kenties epäterävyys jättää kohteen tai valokuvan takana olleen ajatuksen sumeaksi ja se voidaan näin ollen ajatella olevan epäonnistunut. Epäterävyys voi kuitenkin luoda valokuvaan omanlaista tunnelmaa, jolloin lopputulos voi olla onnistunut.

----

 Control of unsharpness

Few months ago I saw some great unsharp photographs in the internet. The photographer used unsharpness very creatively in his well-balanced photographs. Unfortunately I didn't find those photos afterwards. But anyway, here's my effort on using unsharpness in photography. 

Unsharpness is often regarded as a failure in photography. I think it depends on the result and the idea behind the photograph is it a failure or not. If the target or the message won't get clear because of unsharpness, we could say that it's not a good photograph. But unsharpness can give some strange atmosphere and mood that makes a good photo.

Keskikesä

Kuten aiemmin mainitsin, kävin juhannuksen tienoilla hakemassa pari solarigrafiapurkkiani pois. En tiedä mikä mahtoi mennä pieleen, mutta toisesta kuvasta (siitä suuremmasta) tuli melko epätarkka. Esimerkiksi auringon viirut eivät oikein erottuneet ja muutkin osat kuvassa olivat kovin epätarkkoja. Uskoisin purkin olleen tukevasti paikoillaan, mutta kenties auringon lämpö on saanut mustan purkin sen verran elämään ja vääntyilemään, että se olisi vaikuttanut kuvan tarkkuuteen. No, mene ja tiedä - tässä se kuva nyt on. 

6.3.2014-21.6.2014 (108 d)

-----

Midsummer

As I mentioned, here's the solargraph of midsummer. I don't know what went wrong, but this seems to be too unsharp to be a great solargraph. The stripes of the sun are quite dim and picture is overall unsharp. I believe the can was steady, but maybe the heat of the sun has moved it a bit. Well, I don't know, but here it is anyway.

Musta taivas

Pitkästä aikaa blogin puolella taas. Tällä välin olen kuvannut ja kehittänyt pari filmiä ja itse asiassa hain juuri erään pidemmän aikaa maisemia kuvanneen neulanreikäkamerani pois. Tarkoitus olisi asentaa tilalle uusi tässä piakkoin. Lauantaina oli kesäpäivänseisaus, jolloin aurinko oli korkeimmillaan pohjoisella pallonpuoliskolla. En ole vielä ehtinyt katsoa millaista jälkeä tuo edellinen solarigrafiakokeiluni tuotti, mutta uskoisin sen olevan ihan hyvä. Ainakin kiinnitys oli tukeva.

Tässä sen sijaan pieni suodinkokeilu. Onneksi omistan nuo pari suodinta, jolla sinisen taivaan saa mustaksi kun kuvaa mustavalkoisella. Kyseinen yhdistelmä on siis polarisaatiosuodin + punasuodin. Pelkällä punasuotimellakin saa tumman taivaan, mutta ei aivan näin tummaa. Harmi vain, etten omista sellaista laajakulmaa jossa olisi sama suodinkierre, joten nämä on kuvattu vähemmän dramaattisella 50-millisellä.

Nämä on muuten kehitetty Rodinalilla. Ensimmäistä kertaa kokeilin kyseistä kehitettä ja ei kai sitä ihan suotta ole kehuttu.

----

Black sky

Long time no see. I have photographed and developed two films during this time.  Actually I picked up one of my pinhole cameras on Saturday which has been on the site for few months already. The  summer solstice was also on Saturday which means that sun has reached the highest point on the northern hemisphere. I don't know what was the result of that solargraphy experiment, but I am going to put a new one in few days.

Here's a filter experiment. I shooted b&w film and had a polarizer and a red filter on my lens. Together they make the blue sky turn into black. Unfortunately I don't have a wider lens with same filter size, so I had to use my 50 mm lens, which made the result less dramatic.

By the way, I developed these with Rodinal. This was my first try and I like the results.